Siirry pääsisältöön

Kohti seikkailuja

Jaahas, nyt ollaan uuden äärellä. Olen nimittäin päätynyt tulemaan, että yhdessä paikassa vietettävät solo-lomat ovat nyt ainakin toistaiseksi tauolla. Viime kesänä Roomaan suuntautuneen reissun jälkeen alkoi vahvasti tuntua siltä, että kaipaan lomamatkaltani jotain ihan uutta. Kun tätä aikani funtsin, tuli mieleeni aiemmat suunnitelmani patikointireissusta

Edellisellä kerralla mietin lähtöä Pohjois-Irlantiin, jossa on upeat maisemat. Myös nyt se pyöri mielessä Walesiin ja Skotlantiin suuntautuvien reissujen lisäksi. Lopulta kuitenkin päädyin sattuman kautta suunnittelemaan matkaa Englantiin Järviseudulle. En tiennyt siitä oikeastaan mitään, mutta näyttää siltä, että paikka on oikein sopiva ja kaunis. 

Osa matkustamisen ihanuutta on juuri tämä perehtyminen uuteen ja matkan suunnittelu. Aloitat tutustumisen pienestä raapaisusta ja vähitellen alkaa piirtymään laajempi käsitys. Löysin sieltä The Cumbria Way'n. Niinpä suuntaan Manchesterin kautta Ulverstoniin, josta reitti alkaa. Sinällään reitti ei ole kovin pitkä ole, sillä kokonaispituus on reilut 100 km. Siinä on kuitenkin vuoria pitkin kuljettaessa ylä- ja alamäkeä, joten tekemistä riittänee ihan sopivasti. Päivän viipale on 20 km - 28 km. Reitti päättyy Carlisleen. 

Tuntuu jotenkin ihanalta ajatus lähteä matkaan rinkka selässä. Pyrin elämässäni pitkälti yksinkertaisuuteen. #keepitsimple on mun motto monessa mielessä. Tavallaan rinkan kanssa matkaan lähtö vie minua syvemmälle tähän ajatukseen. Ei mitään ylimääräistä mukaan, ainoastaan välttämätön. Mä ja rinkka.

Patikointireissu sinällään on itselleni ihan uutta. Olen toki matkustellut paljonkin yksin, mutta minulla on aina ollut kiinteä majapaikka. Sieltä käsin olen tehnyt päivän reissuja. Kun nyt kuljetan mukanani kaikki tavarani ja vaihdan majapaikkaa usein, niin sellaisesta minulla ei ole kokemusta. Olen siis vähän niin kuin seikkailun äärellä. Ja siitä tulee mukavasti perhosia vatsaan eli kyllä se vähän jännittää. Valitsemani reitti on hyvin suosittu ja siellä on muitakin kulkijoita liikkeellä, joten siitä on hyvä aloittaa. 

Olen kuljetellut rinkkaa ympäri Helsinkiä treenimielessä. Kävin myös Nuuksiossa retkeilytaitokurssilla. Olen siis saanut jonkinlaista tuntumaa patikointiin. Ainakin tiedän suunnilleen minkä painoista rinkkaa kykenen kantamaan ja miten se on hyvä pakata. Johan sekin on jotain. 😆

Ajatuksena on viipyä reissussa pari viikkoa. Tähän ekaan matkaan mennee viikon verran. Loppumatkan suunnitelmat ovatkin vielä avoinna. Vähän on orastavaa ajatusta, mutta ei vielä valmista suunnitelmaa. Alustavana ajatuksena on hypätä junaan Carlisles'sa ja suunnata junalla Leedsiin. Jostain luin sen reitin kulkevan upeiden maisemien keskellä.  No, nähtäväksi jää, mihin nokkani lopulta suuntaan. 

Ensi keväänä odottaakin sitten vielä vähän jännittävämpi seikkailu. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin silloin muutan Skotlantiin kevätkaudeksi. Mutta ensiksi tämä patikointireissu kokemuksineen.

Enää parisen viikkoa ja sitten pääsen matkaan. Jännittävää.

Nyt hyvän juhannuksen terveiset,

mari

#keepitsimple

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai