Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia. Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät tapahtuman kotisivuilta.
Ennakkovalmisteluja
Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä kerralla puhelinta, valitsin tietoisesti jo silloin vedenkestävän version elämän helpottamiseksi, joten sen suhteen ei ollut huolta.
Sitten vielä Porissa juuri ennen festivaalipäivän aloitusta kävin Puuvillassa pyydystämässä itselleni retkituolin, kun sain vinkin sen toimivuudesta tapahtumaan osallistuttaessa. Pyydystäminen on mielestäni oikea sana, sillä en ollut ainoa mattimyöhäinen tässä varustautumisen maaliin viemisessä. Ja näin festivaalin jälkeen voin todeta, että selkänojallinen retkijakkara todellakin oli oikea valinta. Oli sinällään ihan hauskaa katsoa, miten festariväki pyydysti myös kumisaappaita ja sadetakkeja sekä muuta tarpeellista sateelta suojaavaa varustusta. Nopeat syövät hitaat, vai miten se olikaan.
Ja kyllä, sääennusteet todellakin pitivät paikkansa. Ensimmäisen päivän jälkeen kävin vielä täydentämässä varustelua ja hankin pitkän sadetakin sekä toisen vedenkestävän pussukan. Kahden päivän aikana onnistuin luomaan hyvän, onnistuneen strategian vedenkestävään retkijakkarassa istumiseen ja siinä samalla musiikista nauttimiseen. Ensi vuodeksi voisin ennakkoon yrittää etsiä vielä isomman sadekaavun ja vedenkestävän repun. Niin ja lierillisen sadelakin. Noin niin kuin vielä vähän hifistelläkseni. 😂
Kun viime vuodenvaihteessa lippuja ostettaessa katsottiin majoitusvaihtoehtoja, näytti huolestuttavasti siltä, että kaikki majoituspaikat oli jo buukattu valmiiksi täyteen. Missä siis majoittua. No, tilanteet vaihtuvat ja nyt oli muutamia vaihtoehtoja tarjolla.
Päätin vetää festarifiiliksellä ja varasin majoituksen vähän toisenlaisesta paikasta kuin ihan perinteisestä hotellista. Löysin Porista majatalon Hostel River ja katsoin tästä paikasta tehtyjä arviointeja, jotka olivat ihan hyviä. Sinne siis. Aluksi onnistuin saamaan sieltä vain yhdeksi yöksi paikan hotelli-/ hostellivarausjärjestelmän kautta, mutta kun soitin heille suoraan lupasivat he ottaa yhteyttä, mikäli paikka varautuisi. Sainkin sitten vielä samana päivänä puhelun ja paikka oli valmis kahdeksi yöksi. Tämä oli ihan hyvä, sillä matka oli alkamassa jo seuraavana päivänä. Pori Jazz -festivaalin aikaan hinnassa oli festivaalilisää eli hinta oli yhdeltä yöltä 120 euroa. Ei siis kuitenkaan paha hinta. Maksamalla yhdeksän euroa lisää, sai siihen mukaan myös aamupalan. Otin senkin ja oli kyllä ihan kattava. Käytössä oli siistit, yhteiset vessat ja suihkut. Lisäksi hyvä asia oli se, että se oli todella lähellä Kirjurinluotoa. Matkaa kertyi suuntaansa vähän reilu kilometri. Siitä oli siis helppo kulkea jalkaisin tapahtumapaikalle ja takaisin. Ainoa miinuspuoli oli mielestäni pikkaisen erikoinen, sanoisinko umpinainen ilma. Pidin tuuletusikkunaa auki ja hyvin ilman kanssa pärjäsi. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja palvelu joustavaa. Sopii mielestäni oikein hyvin tällaiseen muutaman päivän matkaan mentäessä suhteellisen matalalla budjetilla. Oli jotenkin mukavan retrohenkinen hyvällä tapaa.
Pori ja festaripaikka Kirjurinluoto
Menin Poriin junalla. Reitti kulki Tampereen kautta, jossa oli junan vaihto.
Tutustumiseni Poriin kokonaisuutena festareiden ulkopuolelta jäi aika ohkaiseksi. Aikaisempina vuosina olen käynyt muutaman kerran Yyterissä, joka on ihan uskomaton paikka. Muistan vieläkin, kun sinne ensimmäistä kertaa menin. Tuntui kuin olisin saapunut johonkin etelään rannalle. Kerran käytiin lasten kanssa siellä myös telttailemassa, ja siitä on jäänyt mukavat muistot. Myös yksi maraton on tullut siellä juostua, mutta muutoin Pori on ollut minulle vieras paikka.
Nyt Pori Jazz -festivaalien yhteydessä liikkumiseni "pyhä kolminaisuus" näytti muodostuvan Kirjurinluodon, majatalon ja Puuvillan välille. Ajatuksenani oli tehdä vielä museokierros sunnuntaina ennen paluumatkaa linja-autolla Helsinkiin, mutta väsy ja koti-ikävä yllätti, joten päätin jättää ne seuraavaan kertaan.
Festivaalipaikka oli Kirjurinluodolla, jonne pääsi kahta reittiä: pääportin sekä Jazzpuiston kautta. Aika nopeasti paikan sai haltuun, vaikka siellä olikin ensimmäistä kertaa. Esiintymislavoja oli kolme, joista eniten viihdyin päälavan ympäristössä.
Ruokapaikkoja ja bajamajoja oli myös riittävästi ja kaikki sujui hyvin. Festareilla ja myös toisaalla Porissa ihmiset olivat ystävällisiä ja kysyvälle vastattiin.
Artisteista ja esityksistä
Lopuksi
Kaiken kaikkiaan nautin suuresti Pori Jazz -festivaaleista. Osallistuin Kirjurinluodon konserttipuistossa järjestettyihin pääkonsertteihin, jotka käynnistettiin jo torstaina, mutta joissa olin itse mukana perjantaina ja lauantaina. Kahden päivän setti oli itselleni sopiva kokonaisuus.
Oli aivan upeaa saada kuunnella musiikkia livenä. Se on vähän sama kuin taiteessa ja matkustamisessa, kun saa livenä kokea jonkin aiemmin vaikkapa kuvissa ja filmeissä nähdyn tai levyltä kuullun. Kun näkee vaikkapa monissa julkaisuissa painettuna olleen Vincent Van Gogh'in Auringonkukkia aitona edessään, Van Gogh museossa maratonmatkalla Amsterdamissa, on se ihan täydellistä. Samoin se, kun seisoo Time Squarella pilvenpiirtäjien juurella valotaulujen edessä ja voi livenä kokea monista elokuvista tutuksi tulleen paikan, tarjoaa sen ihan omanlaisensa kokemuksen. Koen olevani onnekas ja olen siitä kiitollinen, kun olen näitä kokemuksia saanut kohdata.
Iso osa festivaaleja on myös siellä tapahtuvat kohtaamiset ystävien, läheisten ja tuttavien kanssa. Esitysten välillä on hyvin aikaa keskusteluihin ja kyllä niitä voi käydä myös esitysten aikana, jos siltä tuntuu.
Festareitten myötä huomasin, että minun tulee käytyä ihan liian vähän keikoilla kuuntelemassa livemusiikkia. Ehkäpä nyt on juuri oikea aika tehdä siihen sopiva korjausliike.
Kommentit
Lähetä kommentti