Siirry pääsisältöön

#30minsaatyylivapaa

Olen lehtikirjoittamisen kurssilla, jossa harjoittelemme muun muassa uutistekstin tuottamista. Tässä omaa tuotosta kurssilta. Ei mikään helppo juttu tehdä uutistekstiä.



**** 

Liikkumisen aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta siitä on mahdollista selvitä ja vieläpä nauttia

Usein taustalla liian suuret vaatimukset ja yli-innokkuus

 

Tiedätkö tunteen, kun salille ei tule lähdettyä vaikka sitä suunnittelisitkin? Tai aiempi lenkkikausi on katkennut eikä uutta ole tullut aloitettua? Eilisiltana suunnitelma uudesta lenkkikaudesta kyllä tuli tehtyä. Jälleen. 

 

Aina kuitenkin löytyy hyvä syy heittää suunnitelmat nurkkaan ja jäädä kotiin. Kun on se jääkaappikin siistittävänä ja sieltä vitriinikaapistakin tulee juuri nyt pyyhkiä ne pölyt. Niin paljon tehtävää juuri tänään. Nyt. 

 

Jos kuulostaa tutulta, niin tervetuloa joukkoon. Meitä on monta, joita tämä asia koskettaa.


Liika innokkuus voi johtaa aktiivisen liikkumisen kauden katkeamiseen

 

Tammikuu on perinteisesti uusien liikkumiskausien aloittamisen aikaa. On ehkä tullut tehtyä uudenvuoden lupauksia aiempaa terveellisemmästä elämästä ja päätetty aloittaa alkava vuosi täysin uutena ihmisenä. Tämän myötä lopulta aktivoidutaan liikkumiseen. Niinpä siis täysillä arjen ja pyhän täyttävän liikkumisohjelman kimppuun, jossa tekemistä on paljon ja innokkuus liikkujalla huipussaan. 

 

Tyypillisesti intensiivisen jakson jälkeen liikkujan into kuitenkin lopahtaa ja uusi aloitus katkeaa. Liikkuja kohtaa maaliskuu -ilmiön. Ensin jää yksi harjoituskerta ja sitten toinen. Lopulta ei sitten oikein innosta lähteä enää sille yhdellekään kerralle. Kun on ne lihaksetkin kipeät ja täytyy sitä ylikuntoa varoa. Niin, ja vitriinikaappiinkin on jälleen kertynyt sitä pölyä.  

 

Liikkumisella terveyttä edistäviä vaikutuksia

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan istumisen ja paikallaan olemisen haittoja vähentää jo pienikin fyysisen aktiivisuuden lisääminen päivän aikana. THL on antanut suositukset aikuisille liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Näiden mukaan tulisi viikottain harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2h 30 min tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 1h 15 min sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. 

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä 39 % ja naisita 34 % saavutti terveysliikuntatottumukset eli he harrastivat kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa suositusten mukaisen määrän. Kestävyysliikunnan suositusten osalta tähän ylsi noin puolet väestöstä. Aikuisväestön eniten harrastamia liikuntamuotoja olivat kävely ja kotiaskareet, joiden ohella liikettä kertyi myös esimerkiksi portaiden noususta. Tulosten mukaan kuitenkin jopa 26 % miehistä ja 30 % naisista ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. 

THL suosittelee kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun oheen lisäämään arkeen myös hyötyliikuntaa, kuten kevyttä liikuskelua, kävelyä, taukojumppaa tai fyysisten askareiden lisäämistä. 


#30minsaatyylivapaa -metodi auttaa aloittamaan liikkumisen mielekkäästi

 

Miten liikkumisen voisi aloittaa siten, ettei liian rankka aloitus koidu yli-innostuneen liikkujan turmioksi, vaan liikkuminen olisi helppoa ja siitä muodostuisi arkeen mieluisa rutiini?

 

Helsingin Kalliossa on kehitetty uusi #30minsaatyylivapaa -metodi helpottamaan liikkeelle lähtemistä. 


Metodi auttaa löytämään liikkumisen riemun liikkujalle mieluisalla tavalla. Metodissa käytetään liikkumisen käsitettä, koska sillä halutaan vahvistaa kaikenlaisen liikkumisen – niin kestävyys- ja lihaskunto kuin myös monenlaisen hyötyliikunnan merkitystä terveyden edistämiseksi. Liikkumismuodolla ole väliä, vaan tavoitteena on saada aloitettua liikkuminen ja löytää siihen mieluisa rytmi.


Metodin kehittäjä kertoo aloittamisesta.

 

”Aluksi on hyvä käyttää hetki siihen, että miettii, miksi liikkuminen on minulle hyvä juttu. Miten se hyödyttää minua? Voiko se esimerkiksi tuoda minulle hyvän olon tunnetta, parantaa kestävyyttäni tai tuoda mielen virkistystä? ”

 

Jokaisella on omat motiivit liikkumiseen ja on tärkeää, että aloitus perustuu omaan valintaan toimia. Liikkuminen nähdään tässä mahdollisuutena tuoda lisää hyvää elämään itselle sopivalla tyylillä.

 

”Kun omat motiivit liikkumiselle on saanut selkeytettyä, on hyvä miettiä, mikä on itselle mieluisa ja sopiva liikkumisen muoto. Ei ole olemassa yhtä ainoaa hyvää lajia, vaan niitä on useita. Toisiaan myös lajien vaihtelu voi ylläpitää liikkumisen riemua. Usein kuulee sanottavan, että ei liikuta, kun ei oikein olla sali-ihmisiä. Liikkumisen lajeja on kuitenkin lukemattomia määriä, ja tähänastisen kokemukseni perusteella jokaiselle on lopulta löytynyt jokin oma mieluisa laji. ”

 

Metodin salaisuus onkin juuri tässä, että liikkuminen aloitetaan oman motiivin vuoksi ja itselle mieluisalla tavalla pyrkien luomaan siitä pysyvä rutiini arkeen. Tässä ei siis ole mitään kiveen hakattua sääntöä, ja siitä tulee metodin nimikin #30minsaatyylivapaa. 

 

Metodissa käytetään 30 minuutin päivittäistä liikkumisaikaa. Tämän voi ottaa myös pienempinä osina päivän aikana.

 

Liian suureksi ei määrää kannata nostaa, koska tuolloin voi tulla eteen liikkumisen rytmin katkaiseva maaliskuu -ilmiö. Tärkeää on löytää liikkumiseen säännöllinen ja itselle sopiva rytmi ja liikkumisen riemu. Omaa tyyliä toteuttaen. 


Liikkumisen riemua itselle sopivalla tavalla 

Kalliossa asuva Mari kertoo #30minsaatyylivapaa -metodin käytöstä.

 

”Jossain kohtaa elämää liikkumisen rutiinit katkesi ja jäin sohvaperunaksi. Olen käyttänyt metodia nyt kuukauden ja tää toimii tosi hyvin. Tosi helpottavaa, kun on sallittua mennä ihan oman fiiliksen mukaan. Kun parin viikon jälkeen sain tästä rytmistä kiinni, niin nyt mä jopa odotan päästä kiertämään Töölönlahden lenkin. Tää tekee niin hyvää kropalle ja mielelle.”

 

Voisiko siis olla hyvä hetki miettiä omaa liikkumista ja lähteä liikkumaan? Nyt.  

 

Lisätietoja metodista Instagramista @30minsaatyylivapaa, #30minsaatyylivapaa.

 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai

On se ihanaa. Treeni.

Aloitin crossfit'in treenaamisen syksyllä 2019 palattuani ystäväni luota Varsovasta. Tuolloin itselläni ei ollut lajista mitään aiempaa omaa kokemusta. Kaipasin jotain uutta ja minut omalta mukavuusalueeltani ulos kuljettavaa liikunnallista tekemistä vahvistaakseni terveyttäni. Ihastuin lajiin heti ja hyvällä tapaa koukutuin siihen.  Treenasin lajia aika intensiivisesti pari vuotta ja sitten ote siihen alkoi vähän katkeilla. Huomasin, että kilpailuviettini alkoi olla vähän liian vahvaa, kun skabasin itseäni vastaan. Treeneihin alkoi liittyä vähän liikaa stressiä. Ajatuksenani oli kyllä ottaa sopivan rauhallisesti, mutta jotenkin se alkoi mennä överiksi. Sitten muutin vielä toiseen paikkaan ja ajankäytössä alkoi tuli haasteita. Koronahässäkkä toki toi sitten vielä oman twistinsä. Lopulta treenaaminen alkoi olla aikalailla vähissä. Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä tuo tauko vaan oli siinä kohtaa tarpeen.  Lopulta kuitenkin sain tarpeekseni treenaamattomuudesta ja kunnon heikkemisest