Keep it simple

Olen se tyyppi, joka innostuu asioista. Monista ja usein kiihkeästi. Parhaimmillaan tämä on hyvä juttu, joka johtaa uusiin kokemuksiin ja löytöihin. Pidänkin kykyä innostua ehdottomasti voimavaranani. Toisinaan kuitenkin impulsseihin mukaan lähteminen voi olla itselleni asia, joka johtaa pettymykseen, kun keskittymistä vaativia asioita on kerralla liikaa tai niihin on tullut lähdettyä malttamattomasti, ehkä vähän liian harkitsemattomasti eikä valmista tulosta synny, vaan asiat jäävät niin sanotusti puolitiehen. Tällöin impulsseihin mukaan lähteminen voi kääntyä kuormittavaksi asiaksi arjen kulussa.  Olin viime kesänä käymässä Roomassa ja siellä katukahvilassa istuessani tulin pysähtyneeksi ilmiön äärelle. Aloin miettiä, miten tämä ilmiö vaikuttaa omassa elämässäni ja miten voisin omalta osaltani kehittyä tässä. Aloin laatia suunnitelmaa siihen, miten pääsen irti haasteellisista impulsseista kohti hallittuja impulsseja.  Määritin haasteellisiksi impulsseiksi ne, joissa huomaan toimivani

Muistan, kun palasin treenaamaan viime huhtikuussa. Silloin minulla oli vaikeuksia saada hölkättyä edes lyhyttä matkaa. Viimeisen parin kuukauden aikana olen ottanut ohjelmaani mennä lenkillä vuorotellen kävellen ja hölkäten. Pikkuhiljaa harjoittelu alkaa tuottaa tulosta. Muutamia viikkoja sitten huomasin pystyväni hölkkäämään kahdeksan kilometrin matkan. Ja voi sitä riemua mitä saavutuksestani koin.  Sen jälkeen olen ottanut vähän pidempiä matkoja, joissa olen jälleen vuorotellut kävelyä ja hölkkää. Suosikkireittini kulkee Kalliosta rantoja pitkin Eiraan, jonka kalliot ovat yksi suosikkipaikoistani täällä Helsingissä.  Sieltä on hyvä tulla samaa reittiä takaisin tai sitten jatkaa matkaa eteenpäin ja nousta Kiasman ohi Baanaa pitkin ja siitä Töölönlahden kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyy sellaiset 12 - 14 kilometriä.  Nautin suunnattomasti ihanista merimaisemista reitillä ja välillä voi jopa haistaa meren tuoksun.  On ihanaa voida vapaasti valita itse vauhtinsa - pakkoa mihinkään e

Aloitin crossfit'in treenaamisen syksyllä 2019 palattuani ystäväni luota Varsovasta. Tuolloin itselläni ei ollut lajista mitään aiempaa omaa kokemusta. Kaipasin jotain uutta ja minut omalta mukavuusalueeltani ulos kuljettavaa liikunnallista tekemistä vahvistaakseni terveyttäni. Ihastuin lajiin heti ja hyvällä tapaa koukutuin siihen.  Treenasin lajia aika intensiivisesti pari vuotta ja sitten ote siihen alkoi vähän katkeilla. Huomasin, että kilpailuviettini alkoi olla vähän liian vahvaa, kun skabasin itseäni vastaan. Treeneihin alkoi liittyä vähän liikaa stressiä. Ajatuksenani oli kyllä ottaa sopivan rauhallisesti, mutta jotenkin se alkoi mennä överiksi. Sitten muutin vielä toiseen paikkaan ja ajankäytössä alkoi tuli haasteita. Koronahässäkkä toki toi sitten vielä oman twistinsä. Lopulta treenaaminen alkoi olla aikalailla vähissä. Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä tuo tauko vaan oli siinä kohtaa tarpeen.  Lopulta kuitenkin sain tarpeekseni treenaamattomuudesta ja kunnon heikkemisest

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Olen ollut gerontologisessa sosiaalityössä reilut viisi vuotta. Asiakkaat ovat ikääntyneitä helsinkiläisiä, joiden elämäntilanteissa on haasteellisuutta erinäisistä syistä johtuen. Pyrimme tukemaan heitä parhaamme mukaan siten, että heidän elämänsä olisi mahdollimman hyvää - mitä hyvä elämä heistä itse kullekin sitten tarkoittaakin. Tulin Helsingin kaupungille erityissosiaalityöntekijän virkaan joulukuussa 2016. Tuolloin minulla oli paljon uutta opeteltavaa. Ihmisten kanssa toimiminen oli toki tuttua, mutta minulla ei ollut tuttuja, olemassa olevia verkostoja ja myös viranomaisena toimiminen oli vielä aika uutta. Muistan vieläkin, miten opettelin tuntemaan uusia alueita kaikkine katuineen, menin mukaan uusiin verkostoihin ja opettelin erilaisten järjestelmien käyttöä. Syksyllä 2019 vaihdoin johtavan sosiaalityöntekijän virkaan. Olin jälleen monen uuden asian äärellä. Vaihdoin uudelle maantieteelliselle alueelle sekä tutustuin uuteen tiimiin ja yhteiseen työskentelyyn siinä itselleni uu

Monen vuoden jälkeen löysin itseni kokeilemasta hiihtoa ja kylläpä nautin siitä. E delliset hiihtokokemukset vuosien takaa   Tätä ennen olen hiihtänyt viimeksi varmaan 15 vuotta sitten. En ole milloinkaan ollut intohimoinen hiihtäjä. En oikeastaan ole pitänyt hiihtämisestä koskaan.    Muistan edelleen nuoruudesta Tampereen Pyynikillä pidetyt hiihtokisat, joihin tuli ala-asteella osallistua. Mäkiä oli alas ja ylös ja pakkasta riittävästi. En muista mille sijalle kisoissa tulin. Sen muistan kuitenkin, että kisojen jälkeen istuimme kaverin kanssa Pyynikin näkötornin kahvilassa ja lämmittelimme jäätyneitä varpaita patterin lämpimässä.    K okeilemaan keskelle Helsinkiä   Ystäväni kysyi minua kanssaan  Hiihto valtaa Olympiastadionin  -tapahtumaan, joka nimensä mukaisesti pidetään täällä Helsingissä. Vaikka en hiihdon ystävä olekaan, niin päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan. Ainahan sitä nyt yhden tunnin on missä vaan, vaikka en innostuisikaan. Ainakin tulisi ulkoiltua ja ystävän kanssa on a

Olen lehtikirjoittamisen kurssilla, jossa harjoittelemme muun muassa uutistekstin tuottamista. Tässä omaa tuotosta kurssilta. Ei mikään helppo juttu tehdä uutistekstiä. ****  Liikkumisen aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta siitä on mahdollista selvitä ja vieläpä nauttia Usein taustalla liian suuret vaatimukset ja yli-innokkuus   Tiedätkö tunteen, kun salille ei tule lähdettyä vaikka sitä suunnittelisitkin? Tai aiempi lenkkikausi on katkennut eikä uutta ole tullut aloitettua? Eilisiltana suunnitelma uudesta lenkkikaudesta kyllä tuli tehtyä. Jälleen.    Aina kuitenkin löytyy hyvä syy heittää suunnitelmat nurkkaan ja jäädä kotiin. Kun on se jääkaappikin siistittävänä ja sieltä vitriinikaapistakin tulee juuri nyt pyyhkiä ne pölyt. Niin paljon tehtävää juuri tänään. Nyt.    Jos kuulostaa tutulta, niin tervetuloa joukkoon. Meitä on monta, joita tämä asia koskettaa. Liika innokkuus voi johtaa aktiivisen liikkumisen kauden katkeamiseen   Tammikuu on perinteisesti uusien liikkumiskausien a