Siirry pääsisältöön

Kalliossa jälleen

Paluu Kallioon on nyt tehty. Muutin täältä pois reilu vuosi sitten ludehässäkän takia. Olin ajatellut asuvani silloisessa asunnossani loppuelämäni, mutta matkalle osui suuntaa muuttava mutka. Kallion jälkeen oli ajatuksenani muuttaa tänä syksynä Kruunuvuorenrantaan, josta ostin kompaktin yksiön. Siinä matkalla polku johti kuitenkin ensin Kontulaan ja sitten Ullanlinnaan. Siinä sitä sitten kypsyi päätös muuttaa kuitenkin lähemmäksi keskustaa ja niinpä myin Kruunuvuorenrannan asunnon. Kävin sitten katsomassa muutamia asuntoja Helsingin keskustan liepeillä, mutta ei niistä oikein löytynyt itselleni sopivaa. Kunnes sitten lopulta osuin tähän Kallion asuntoon, joka heti tuntui oikealta, juuri minulle sopivalta kodilta. Niinpä tein päätöksen hankkia tämän.

Viihdyin jo aiemmin Kalliossa loistavasti. Täällä on sopivasti vapautta ja elämän rosoisuutta. Lisäksi tämä on sopivasti lähellä keskustaa ja samalla lähellä ovat myös meri ja ulkoilumaastot. Asun nyt vähän eri kohdassa kuin aiemmin lähellä Kurvia. Tässä on hyvä juuri nyt. 

Sain asunnon itselleni syyskuun puolivälissä ja sen jälkeen on tullut tehtyä remonttia. Onneksi sain siihen apua. Seinät ja katto ovat saaneet uudet peitteet ja kalusteita on tullut koottua. Vielä olisi toki mahdollisia remontin paikkoja esimerkiksi parvella, mutta juuri nyt en niihin ryhdy. Katsotaan sitten jossain kohtaa. Kunhan nyt saan taulut seiniin, niin se riittää.

Täytyy kyllä muuttojen osalta todeta, että kun kesäkuussa 2020 muutin Kalliosta Kontulaan, toukokuussa 2021 Kontulasta Ullanlinnaan ja syyskuussa 2021 Ullanlinnasta Kallioon, niin muuttokiintiö alkaa olla aikalailla tapissa. 

Toki muutot ovat olleet ihan mukavia asioita, mutta pari viimeistä muuttoa näin lyhyellä ajalla alkaa koetella jo meikäläisenkin sietokykyä. Totesin ystävälleni, että olen jälleen ajatellut nykyisen kotini olevan mahdollinen loppusijoituspaikkani, johon hän totesi, että tietäen asuin- ja muuttohistoriani, niin ei se oikein todennäköiseltä näytä 😆 No, aika näyttää.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai

Uuden äärellä

Olen ollut gerontologisessa sosiaalityössä reilut viisi vuotta. Asiakkaat ovat ikääntyneitä helsinkiläisiä, joiden elämäntilanteissa on haasteellisuutta erinäisistä syistä johtuen. Pyrimme tukemaan heitä parhaamme mukaan siten, että heidän elämänsä olisi mahdollimman hyvää - mitä hyvä elämä heistä itse kullekin sitten tarkoittaakin. Tulin Helsingin kaupungille erityissosiaalityöntekijän virkaan joulukuussa 2016. Tuolloin minulla oli paljon uutta opeteltavaa. Ihmisten kanssa toimiminen oli toki tuttua, mutta minulla ei ollut tuttuja, olemassa olevia verkostoja ja myös viranomaisena toimiminen oli vielä aika uutta. Muistan vieläkin, miten opettelin tuntemaan uusia alueita kaikkine katuineen, menin mukaan uusiin verkostoihin ja opettelin erilaisten järjestelmien käyttöä. Syksyllä 2019 vaihdoin johtavan sosiaalityöntekijän virkaan. Olin jälleen monen uuden asian äärellä. Vaihdoin uudelle maantieteelliselle alueelle sekä tutustuin uuteen tiimiin ja yhteiseen työskentelyyn siinä itselleni uu

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker