Siirry pääsisältöön

Kävelyllä - kyllä, viikosta toiseen

Coronan edelleen lyödessä kapuloita rattaisiin, olen pitänyt liikkumista yllä pääasiassa kävellen. Niin, kerta toisensa jälkeen. Viikosta toiseen. Onni on, että pidän kävelystä. Siten se on ollut ihan luontainen keino ottaa käyttöön tässä tilanteessa. Täytyy kyllä myöntää, että kaipaan salitreeniä, mutta tilanne on nyt mikä on eikä sitä hyödytä alkaa surkutella. Mennään nyt siis näillä pelimerkeillä, jotka käytettävissä on. Ei nämäkään huonot ole. 


Tänään lähdin liikkeelle jo aamusella. Mulla on täällä Helsingissä muutamia suosikkireittejäni, joita huomaan yleensä aina käyttäväni. Täältä Kalliosta on kiva lähteä kiertämään meren rantaa pitkin Merihaasta ja siitä mennä sitten Krunikan kautta Kauppatorille ja sieltä Kaivariin ja Eiraan. Sitten onkin jo seitsemän kilsaa kasassa ja voi tulla keskustan ja Töölönlahden kautta kotiin. 

Tänään otin päikkärit kävelyn jälkeen. Kun siitä sitten heräsin, niin lähdin vielä uudelleen baanalle kiertämään Töölönlahden. Kyllä kelpasi ulkoilla aivan loistavassa auringonpaisteen täytteisessä päivässä. Tänään kertyi kävelykilometrejä reilut 18 oikeastaan aika huomaamatta.

Hankin viime syksynä Apple-kellon ja se on kyllä ollut ihan huippujuttu. Mä tykkään katsoa paljonko olen kulkenut ja millä nopeudella jne. Ja ulkomailla kulkiessa tällä saa näppärästi kerättyä tietoa esimerkiksi siitä, missä reitti on kulkenut.

Olen ohjelmoinut tähän tietyt liikkumistavoitteet sekä muun muassa sen, paljonko vuorokauden aikana mun tulee seistä. Muutaman kerran olen vielä ennen vuorokauden vaihtumista tehnyt treeniä, että olen saanut kaikki kolme kiekuraa täyteen. Vähän koukuttaa, täytyy myöntää. Hyvällä tapaa siis.

Kun tänään olin tullut toiselta lenkiltä kotiin, vedin kotivermeet päälle ja istahdin sohvalle kahvia hörppimään. No, sitten tietty kävi vanhanaikaisesti. Tajusin, että mamman taloudesta on maidot lähes finaalissa. Ja se ei ole hyvä juttu. Keräilin sitten itseni siitä sohvalta ja painelin kotivermeissä (ei täällä Kalliossa niin välii ole missä asussa kulkee) Hesarin Alepaan ostamaan maitoa. Ostin samalla neljä litraa, ettei ihan heti lopu. Mun taloudessa kahta asiaa ei parane päästää loppumaan - kahvi ja maito. 

Vähän olen alkanut miettiä, että pitäisikö virittäytyä jälleen myös hölkkäilemään. Jokin kympin juoksu voisi olla ihan hyvä tavoite. Maraa en enää tavoitteekseni halua, mutta nautin kyllä juoksemisesta, joten voisi olla hyvä ottaa jokin tuollainen kymppi tavoitteeksi. Ehkä siis.


#keepitsimple






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Ensimmäinen kuukausi paketissa - jännittävää menoa Skotlannissa

Ensimmäinen kuukausi saarella on ollut jännittävää aikaa. Tuntuu, että ajatukset ja tunteet ovat hypänneet vauhdikkaasti kulkevan vuoristoradan vaunuun ja painattaneet menemään kaihtamatta antautumista yllättäviinkin nousuihin ja laskuihin.  Itselleni tämä on ensimmäinen kerta, kun asun ulkomailla. Ja ehkä juuri se tekee tästä omalta osaltaan itselle spesiaalin. Ja kun vielä on täällä yksin, niin on koko paketti itsellä hallussa pidettävänä. Edelleenkin huomaan välillä ihmetteleväni sitä, että olen lopulta päässyt tätä pitkäaikaista haavettani todeksi elämään.  Vauhdissa on siis pysytty. Onnistuneesti. Täytyy myöntää, että jo kuukauden aikana on elämyksiä kertynyt paljon. Parin viime viikon aikana olen ymmärtänyt olevani melkoisen kokemuksen äärellä. Pääsen aitopaikalta kokemaan, millaista on olla uudessa paikassa ja kulttuurissa siihen täysin ulkopuolelta saapuneena erilaisia asioita hämmästellen ja ihmetellen.  Huomaan, että itselleni oli ensiksi tärkeää rakentaa ihan perusjuttuja, k

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai