Keep it simple

Olen melkoinen tavarahamsteri. Nyt tuli aika tehdä kodissani muutoksia. Olenkin karsinut melkoisen määrän tavaraa lasteni ja ystävieni innostamana. Vaikka asuntoni on pieni (29 m2), niin nyt täällä pystyy vaikka tanssimaan. Otin matot kokonaan pois, ja nyt ihana lautalattia tulee näkyville. Seinillä olevat taulut uusin siten, että laitoin esille omia taulujani lukuunottamatta kahta ballerinataulua. Tauluja on kokonaisuutena seinillä vähemmän kuin aiemmin. Esillä olevat taulut ovat valoisammat kuin aiemmat taulut ja lisäksi niissä on valoa heijastava pinta. Nyt tulee seinienkin kautta paljon enemmän valoa. Joitakin huonekaluja olen raahannut mukanani muutosta toiseen pitäen niistä kiinni kynsin ja hampain. Kun tässä nyt on tullut tehtyä isoja muutoksia elämääni muutenkin, niin ajattelin tässäkin suhteessa kääntää elämässäni uuden lehden. Olenkin onnistunut luopumaan useista tavaroista ja nyt ne tarjoavat iloa joillekin toisille. Itse on toisinaan vaikeaa nähdä omaa kotiaan ja sii

Kesäkuu on kyllä tullut jotenkin ihan huomaamatta. Ja kohta on jo juhannus. Nyt kun olen opintovapaalla, niin voisi ajatella aikaa riittävän vaikka mihin. Mutta kummasti se aika vaan menee ihan arjen askareissa ja tutkimusta tehdessä. Toki nyt olen pystynyt ihanasti viettämään aikaa enemmän myös perheen ja ystävien kanssa. Ja tietty opiskeluihin liittyvät tapaamiset vievät oman aikansa. Jännä juttu, miten nykyään siirtymät paikasta toiseen vievät aina oman aikansa. Kun palaan mökiltä kaupunkiin, niin ensimmäinen päivä menee totutellessa erilaiseen  elämänmenoon ja ihmisten paljouteen. Ja tietty jo pelkkä fyysinen siirtyminen vaatii palautumista. Vaikka julkisilla kulkiessa voi tietyllä tapaa kulkea huolettomasti, niin kyllä sekin oman veronsa vaatii. Pitää raahata pakaasejaan ympäri kylää ja olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa päästäkseen matkaan. Toisinaan tunnen itseni "kassialmaksi" retuuttaessani matkatavaroitani kylillä ympäriinsä .  Tavoitteeni on, että reissussa

Mä niin nautin täällä mökillä olosta. Ja mikäs täällä on ollessa. Keskellä luontoa linnunlaulua kuunnellessa, omassa rauhassa. Voin kertoa, että täällä todellakin välttyy sosiaalisilta kontakteilta ihan tahtomattaankin. Silloin tällöin menee joku ohi tuossa lähitien mutkassa, mutta siinä se sitten onkin. Paikka on hankittu vuonna 2008. Jo useamman vuoden on tuntunut ihan omalta, kun on laitettu hirsistä rintamamiestaloa ympäristöineen omanlaiseksi. Nyt kun olen täällä yksinäni, niin olen laittanut vielä enemmän ihan omanlaisekseni. Se on jännä fiilis, kun yhtäkkiä tajuaa, että niinpä "tuohan voisi olla toisinkin". Sitten sitä jo onkin tekemässä muutosta. Toisinaan muutos on hyväksi, toisinaan täytyy palata vanhaan ja yrittää myöhemmin uudelleen. Tai sitten vaan antaa olla ennallaan. Tällä hetkellä täällä on tavaraa tosi paljon. Nautin, kun saan katsella vanhoja valokuvia lapsista ja lasten piirustuksia. Jossakin kohtaa laitan kaiken paikalleen järjestykseen. Nyt fiilist