Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2019.

Intuitiolla mennään

Pääsiäinen takana ja kesä edessä. Tämän päivän sään perusteella usko kesän läheisyyteen alkaa vahvistua. Täällä Helsingissä oli tänään ihan käsittämättömän ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä. Opintovapaasta on nyt kokemusta kolmen viikon ajalta. Edellisellä viikolla meni kolme päivää Tampereella yliopistolla. Oli ohjaajapalaveri sekä kiinnostavia luentoja. Lisäksi mahdollisuus tavata ystäviä ja käydä kunnon keskusteluja.  Tutkimuksellisuus ja arjen rutiinit ovat selkeästi hakeneet paikkaansa päivän kulussa. Vaikuttaa siltä, että nyt siihen alkaa löytyä tasapainoa. Tein pari päivää sitten päätöksen, että teen asioita paljolti intuition varassa edeten. Uskon, että sillä tavoin jutut löytävät oikean paikan ja arkeen muodostuu sopiva rytmi. En ota asioista paineita, vaan luotan siihen, että elämä kantaa ja kyllä ne asiat siitä sujuvat. Tämä antanee riittävästi vapauden tunnetta luovuudelle kuitenkin siten, että sopiva tavoitteellisuus toteutuu. Sillä vaikka intuitiolla mennäänkin, niin

Kerros kerrokselta syvemmälle ytimeen

Takana on kaksi viikkoa opintovapaata. Olen työstänyt toista artikkeliani, jonka tämänhetkisen version lähetin ohjaajilleni. Ensi maanantaina pidämme ohjauspalaverin aiheen tiimoilta. Nämä tapaamiset ovat inspiroivia ja antoisia. Minulla on ollut onni saada ihan huippuohjaajat.  On jännittävää huomata yhä uudelleen, miten tutkimusprosessi etenee kuin sipulia kuorittaessa. Pyrin käymään aineistoni kanssa dialogia ja sillä tavoin saamaan parempaa ymmärrystä sen tarjoamiaan sisältöihin. Samalla tutkin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kerros kerrokselta pääsen aiheeseen yhä syvemmälle. Mieleen tulee oivalluksia, joista en vielä edellistä kerrosta kuoriessani ollut lainkaan tietoinen. Sitten sitä mietin, että miten minä nyt en tuota aiemmin huomannut. No, sellainen se prosessi on. Ja sille täytyy osata antaa tarpeeksi aikaa.  Tämä kuva on Suomenlinnasta. Kuva on mielestäni kiinnostava siinä mielessä, että ovesta peilautuva maisema näyttää ikään kuin puhelinkoppiin astuessaan voisi hy

Ensimmäinen viikko ... menipä nopeasti

Ensimmäinen opintovapaaviikko on kyllä hujahtanut ohi lähes huomaamatta.  Pari ekaa päivää meni totutellessa uuteen systeemiin.  Nyt tämä alkaa tästä jo sujua ja pystyn keskittymään pidempään aktiiviseen työskentelyyn.  Eniten nautin siitä, että voin työskennellä juuri oman rytmin mukaan. Kirjoitan siihen aikaa päivästä, kun hyvältä tuntuu. Muuna aikana teen juuri siihen hetkeen sopivia asioita. Näitä on esimerkiksi syksyllä pihaan jääneiden  lehtien haravoiminen pois kompostiin, kunnon päiväunien ottaminen tai vaikkapa saunan lämmittäminen. Jonain päivänä voin käyttää aikaa ja energiaa kaupassa käyntiin ja tällä tavoin ruokavarastojen täyttämiseen. Aika hyvin olen kyllä ruuan kanssa pärjännyt, kun ainoastaan kerran on täytynyt kauppaan itsensä kammeta. (LUE: kyllä, minulla on hyvät säilykevarastot.) Täällä maalla itsekseen ollessaan ajantaju jotenkin hämärtyy. Kaikki päivät toteutuu tavallaan samantyyppisellä kaavalla. Aamu käynnistyy aamukahvin keittämisellä ja siitä sitten k

Pehmeä lasku tutkimuskentälle

Tutkimusvapaan ensimmäisinä päivinä olen tehnyt laskeutumista tutkimuskentälle hillitysti, pyrkien pehmeään laskuun. Näiden muutaman päivän aikana olen edennyt suurelta osin fiiliksen mukaan. Toki ensimmäinen päivä meni jatkoseminaarissa sekä siirtymisessä mökille perämetsiin. Ajatuksenani on, että hiljaisuuden keskellä myös rauhoittumiselle tarjoutuu ehkä paremmin mahdollisuuksia kuin arjen normaalissa ympäristössäni kaupungissa. Koska tämä kokopäiväinen mahdollisuus tutkimuksen tekemiseen on minulle täysin uusi, vaatii se minulta aikaa siihen sopeutumiseen. Huomaan, että vaikka en koko aikaa työskentele tietoisen aktiivisesti tutkimusaiheessa, alkaa sitä tapahtua alitajuisesti. Ehkä tämä on juuri sitä tutkimuskentälle aidosti laskeutumista. Olen mennyt nämä pari päivää fiiliksen mukaan. Antanut itselleni aikaa rauhoittua ja siirtyä tutkimusmoodiin. Oman pesän rakentaminen on ollut osa tätä prosessia. Myös vuorokausirytmin muuttuminen normaalista arjesta poikkeavaksi näköjään lii

Seikkailu alkakoon

Maanantaiaamu ja niin erilainen kuin mikään maanantaiaamu elämässäni tähän mennessä. On ensimmäinen päiväni opintovapaalla. Jotenkin ihan käsittämätön fiilis. Toisaalta tajuan tilanteen, toisaalta taas tämä tuntuu ihan uskomattomalta. Istun junassa matkalla kohti Tamperetta. Sisälläni pirskahtelevat tunteet ja ajatukset niin rajusti, että tunnen jopa fyysisesti oireita. Vatsassa kipristelee ja kuvottaa. Mieli ja kroppa jännittävät tulevaa. Kun ei oikein tiedä, mitä siihen sisältyy. Samalla on monia odotuksia ja haaveita ja toisaalta taas jännittää, mitkä niistä toteutuvat ja millaisia kokemuksia niistä saan. Nyt nautin fiiliksestä ja katson avoimin silmin tulevaan. On tää elämä jännää :)