Elämää Helsingissä on kertynyt parin vuoden ajalta. Tänä aikana on tullut kierrettyä useassa paikassa vaikka monta on vielä näkemättäkin. Yksi suosikkipaikoistani on Pitkäsilta, joka yhdistää Kruunuhaan ja Hakaniemen ylittäen Kaisaniemenlahden.
Ensikosketukseni Pitkäsiltaan sain kirjallisuuden kautta, kun yhteiskuntatieteellisiin yliopisto-opintoihin sisältyi Heikki Wariksen kirjoittama klassikkoteos "Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle". Kirjan ensimmäinen painos vuodelta 1932 ja toinen painos vuodelta 1973.
Waris (1932, 9) kirjoittaa "Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata, miten Helsingin esikaupunkiin 1800-luvun loppupuolella suurena murroskautena syntyi erikoslaatuinen kaupunkityöväen yhteiskunta. Tämän rinnalla tutkimustehtävänä on oppia ymmärtämään suomalaisen työmiehen kehitystä osana häntä ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä. Tutkimukseni olen rajoittanut Helsingin Pitkäsillan pohjoispuolella olevan työväen asumisalueeseen, joka onkin osoittautunut sopivaksi tutkimuskentäksi. Sillä Pitkäsillan pohjoispuoli ei ole ollut ainoastaan tarkoin rajoitettu hallinnollinen alue ja tilastollinen yksikkö. Se on samalla aina ollut erikoinen ns. luonnollinen sosiaalinen alue, jolla monet uudenaikaisen teollistuneen yhteiskunnan tyypilliset piirteet ilmenevät selvinä ja kuvastavat samanaikaista yleistä kehitystä."
Aikanaan silta on jakanut kaupungin väestön porvareihin ja työläisiin. Porvarit asuivat sillan eteläpuolella ja työläiset sillan pohjoispuolella. Silta on todistanut montaa historian vaihetta niin yhteiskunnan kuin myös yksilöiden ja perheiden elämissä.
Pitkäsilta rakennettiin ensimmäisen kerran jo 1600-luvulla ja sittemmin silta on tullut kahdesti poltetuksi. Silta oli alunperin valmistettu puusta, mutta vuosien 1910-1912 aikana silta valmistettiin uusiksi graniitista.
Usein kuljen kodin ja keskustan välin kävellen ihan vaan sen vuoksi, että pääsen kulkemaan Pitkäsiltaa pitkin. Näkymä Pitkäsillalla vaihtuu vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan enkä tunnu saavan sen rosoisestakin kauneudesta ja tarinallisuudesta kyllikseni. Ihastun paikkaan aina uudelleen.
Esipuheessaan Waris (1932, 10-11) kirjoittaa vielä seuraavasti: "Kaikista niistä, jotka ovat tutkimustyötäni suorittamista auttaneet, on minun kuitenkin aivan erikseen mainittava ne monet kymmenet henkilöt, jotka ovat muistelmiaan ja oman elämänsä rikkaita kokemuksia minulle kertoneet, ja joista useat ovat myös raoittaneet oman sielunsa ovea ja tehneet tieteellisen tutkimukseni aiheen minulle läheisiksi ja todella eläviksi. Heidät kaikki on mainittu kertojien luettelossa, mutta kaivaten muistan heistä erityisesti JUHO VIRTA-vainajaa, jonka lämpimistä nuoruuden muistelmista ja värikkäistä kertomuksista sain ensimmäisen herätteen nyt valmistuneeseen tutkimukseen."
t. Mari
Lähteet: Waris, Heikki (1973; 1932) Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkäsillan pohjoispuolelle. Tapiola: Oy Weilin+Göös Ab:n kirjapaino.
Kommentit
Lähetä kommentti