Keep it simple

Elämää Helsingissä on kertynyt parin vuoden ajalta. Tänä aikana on tullut kierrettyä useassa paikassa vaikka monta on vielä näkemättäkin. Yksi suosikkipaikoistani on Pitkäsilta, joka yhdistää Kruunuhaan ja Hakaniemen ylittäen Kaisaniemenlahden. Ensikosketukseni Pitkäsiltaan sain kirjallisuuden kautta, kun yhteiskuntatieteellisiin yliopisto-opintoihin sisältyi Heikki Wariksen kirjoittama klassikkoteos "Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle". Kirjan ensimmäinen painos vuodelta 1932 ja toinen painos vuodelta 1973. Waris (1932, 9) kirjoittaa "Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata, miten Helsingin esikaupunkiin 1800-luvun loppupuolella suurena murroskautena syntyi erikoslaatuinen kaupunkityöväen yhteiskunta. Tämän rinnalla tutkimustehtävänä on oppia ymmärtämään suomalaisen työmiehen kehitystä osana häntä ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä. Tutkimukseni olen rajoittanut Helsingin Pitkäsillan pohjoispuolella olevan työväen asumisalueesee

Olen viime aikoina saanut ystäviltäni ihania kommentteja. Ne pukevat sanoiksi kokemaani muutosta elämässäni - itsessäni. Kun elää kuormittavassa elämäntilanteessa vuosikausia, on vaarana oman itsensä menettäminen - enemmän tai vähemmän jopa itseltään katoaminen. Tämä voi näkyä myös itsestä ulospäin, vaikka sitä ei muille ihmiselle sanoittaisikaan. Ystäväni ovat sanoneet, että olen nyt jälleen kuin entinen Mari. Tulkitsen sen siten, että iloisuuteni, riemu, vapautuneisuus sekä hetkessä elämisen fiilis on palannut ja se näkyy myös minusta ulospäin. Myönteisen muutoksen pukeminen sanoiksi ystävien taholta on kannustavaa. Sanat tarjoavat suuren merkityksen minulle kuulijana vahvistaen omaa kokemustani voimautumisen muutoksesta. Kommenttini näihin on "Tiedätkö, mä olen nyt onnellinen 💗💗." t. Mari