Keep it simple

Kelit alkaa olla jo aika keväiset, joten nyt on juuri sopiva aika korkata pyöräilykausi. Toissailtana päätin siis lähteä seuraavana aamuna pyörällä töihin. Intoa täynnä olikin sitten hyvä mennä nukkumaan. On kyllä jännä juttu tuo laiskuus, mikä sitten aamulla kuitenkin iski. Täytyy myöntää, että oli kyllä melkoinen vääntäminen, että sain laiskuuden kourissa kuitenkin itseni pyörän selkään. Lopulta valintaa helpotti se, että olin edellisenä iltana päättänyt mennä pyörällä ja eihän sitä nyt niin vaan sovi päätöstään pyörtää. Kun sain itseni sitten lopulta väännettyä pyörällä matkaan, niin eihän siinä tarvinnut mennä kuin muutama sata metriä ja oli ihan sairaan hyvä olo - liikkumisen riemusta. Ja hyvän olon lisäksi saan siinä samalla ajan kuluessa melkein huomaamatta itselleni paremman kunnon - arkeen sovitetuilla pienillä liikuntahetkillä.

Olen tehnyt kuukauden verran mielestäni ihan parasta smoothieta. Siihen tulee vähän tuoremehua, pinaattia sekä avokado ja banaani. Voi laittaa parikin avokadoa, jos kaipaa vähän tuhdimpaa aamiaista. Raaka-aineet sekoitetaan ja soseutetaan tehosekoittimella. Tämän smoothien ulkonäkö voi olla vähän outo, mutta maku mielestäni sitäkin parempi.

Mikä auringonpaiste! Ei yksinkertaisesti voinut jäädä sisälle, vaan oli ihanaa lähteä ulkoilemaan. Ajattelin, että kävely on tänään hyvä juttu. Ehkä siinä samalla tarttuisi vähän väriä pintaankin. Jotta lenkki on sujuva, on hyvä jo kotona miettiä reitti valmiiksi. Mietin, että voisin mennä Pirkkalaan peremmälle tai toisaalta Tampereelle päin. En siinä sitten osannut päättää kumman valitsen, joten otin kummankin ja päätin mennä Pyhäjärvikierroksen (26 km). Juosten se ei vielä onnistuisi, joten kävely oli siihen oikein sopiva. Sitten vaan reppuun evääksi banaani ja mehua. Otin myös kameran mukaan siltä varalta, että sopivaa kuvattavaa osuisi reitillä kohdalle. Sykemittarin laitoin tallentamaan reitin ja ajan. Kuvissa on Pyhäjärveä Tampereen Pispalasta ja Nokialta päin katsottuna, sekä tuttu Varalan mäki Tampereelta. Aurinko lämmitti ihanasti, mutta melkoinen tuulen tuiverrus aukeilla paikoilla kävi. Kokonaisuutena oikein onnistunut lenkki.

Eilinen kokemukseni granaattiomenan käytöstä smoothien osana ei ollut oikein onnistunut. Sain ystävältäni vinkin kokeilla granaattiomenan siemeniä kokonaisena luonnonjugurtin kanssa. Siementen irrottaminen kävisi kuulemma helposti puukauhalla koputellen. Siispä uusi yritys. En tiedä oliko vikaa kauhassa vai koputtelijassa, mutta siemenet eivät todellakaan irronneet ehdotetulla tavalla. Koska olin nyt halkaissut granaattiomenan pystysuunnassa neljään osaan, sain kuitenkin helposti käännettyä palaset siten, että sisäpuoli kääntyi niissä ulospäin. Sitten sain käsin irrotettua siemenet. Operaation jälkeen työpiste oli sen näköinen kuin siinä olisi jotain teurastettu. Roiskeita oli työtason lisäksi seinässä ja kaapinovissa. Aika reilusti yhdestä granaattiomenasta tulee noita siemeniä. Puolikkaasta tuli jo yltäkylläisesti yhteen annokseen. Sitten vaan särpimään. Kyllä, siemenet ovat maukkaita. Niissä on kuitenkin tässäkin muodossa syötynä se ongelma, että ei niitä siemeniä voi kunnolla pu

Luin, että granaattiomenassa  on runsaasti C - vitamiinia. Luin myös, että granaattiomenaa voisi hyvinkin käyttää smootheissa raaka-aineena. Kaupassa käydessäni poimin siis mukaan tämän uuden tuttavuuden. Onneksi näin nettiaikaan löysin ohjeet uutuuden käyttöön. Granaattiomenasta käytetään ainoastaan sisäosan siemenet - ei siis kuorta. Siispä kuorimaan. Melkoinen epeli tämä hedelmä olikin. Aikamoinen raavinta, että sain sisäosasta nuo siemenet irti. Koska kyseessä oli ilta, laitoin irrotetut siemenet tehosekoittimeen seuranaan maustamatonta luonnonjugurttia. Sitten kunnon sekoitukset. Smoothie tuoksui tosi hyvälle ja näyttikin houkuttelevalle. Maku oli oikein hyvä, mutta se pienten siementen tai isommista siemenistä pienen pieniksi rikkoutuneiden siementen palojen määrä oli ihan tolkuton. Smoothien koostumus oli siis aikamoinen. Totesinkin sitä siinä särpiessäni, että taisi jäädä meikäläisen ensimmäiseksi ja viimeiseksi smoothieksi, jossa käytän granaattiomenaa.

Aloin järjestää vaatekaappiani. Löysin vaatteita, joita en muistanut siellä olevankaan. Minulla, kuten varmaan aika monella muullakin naisella on tilanne, jossa vaatekaappi kätkee sisälleen myös "ei-milloinkaan-käytettäviä-vaatteita". Ne vaan lojuvat siellä vuodesta toiseen. Ja toisaalta - kaapin kätkössä voi olla vaatteita, joita hyvinkin voisi käyttää, jos vaan tietäisi niiden siellä olevan. Yksinkertaista. Olen tehnyt vuoden vaihteessa päätöksen "Keväässä 2016 kuntoon". Perusajatuksena saada hyvä olo sisäisesti ja ulkoisesti. Päätös kattaa siis laajasti koko elämäni. Mottoni on: Yksinkertainen on kaunista - Keep it simple.  Vaatekaappi ennen Osana tätä muutostyötä onkin hyvä laittaa kuntoon myös näitä ulkoisia asetelmia. Siispä sanoista tekoihin. Ekassa kuvassa vaatekaappini sellaisena kuin se on ollut vuodesta 2000 lähtien. Tyttärilläni on ollut mielestäni tyylikkäästi vaatteet erillisellä vaatetangolla. Silloin vaatteet ovat näkyvillä ja on helppoa

Lomalla on aikaa kaikkeen sellaiseen mukavaan, joka perusarkea pyörittäessä voi jäädä liian vähälle. Nyt on kulunut jo tovi siitä, kun viimeksi tartuin kameraan. Viikonloppuna ollut valokuvauskurssi kuitenkin inspiroi minut kokeilemaan kuvauksessa jotakin uutta tänään. Kevät on tulppaanien aikaa. Ja tulppaanit on mun lempparikukkia pionien lisäksi. Tänään otin kuvat siten, että tulppaaneista oli matkaa takaseinään kolmisen metriä. Tarkoituksena oli hävittää tausta, joka on harmaaksi maalattu seinä. Vähän täytyi tehdä jumppaa, jotta sain raivattua taustan tavaroista vapaaksi ja sain tulppaanit oikealle korkeudelle. Kokeilin valkoisia tulppaaneita myös mustavalkokuvana. Ei paha.