Siirry pääsisältöön

Uuden alku - olkoon elämä kaunis

Päivät häviävät mustaan aukkoon... tulet töihin ja huomaat kahdeksan tunnin hävinneen johonkin? Illat hukkuvat pimenevään iltaan. Perjantai tulee vastaan aina yhtä nopeasti ja yllättäen? Kuukaudet vaihtuvat kuin itsestään? Vaikka tunnet tekeväni aina vaan enemmän koet ettet saa kuitenkaan riittävästi aikaiseksi?

Kuulostaako tutulta? Tässä lienee klassiset merkit siitä, että olisi hyvä tehdä jotain ihan päinvastaista kuin tiivistää tahtia. Kun oma toiminta lopulta tuntuu nikertyvän hiiren takin ompelemiseksi, on varmaan viimeistään silloin syytä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan tilannetta. Jos tilanne kuulosti tutulta, istahda siis ja vedä rauhassa happea sisään ja ulos - sisään ja ulos. Anna katseen löytää kauniita asioita ja nauti lempeän tai ravistelevan tuulen kosketuksesta ihollasi. Nauti hiljaisuudesta tai laita lempimusiikkiasi pauhaamaan.

Asettele sitten mielessäsi elämäsi tärkeimmät asiat astiaan ja täytä vasta sen jälkeen astiaa ehkä kuitenkin elämän kokonaisuuden kannalta jonninjoutavilla asioilla. Huomaatko tarvetta tehdä muutosta - pientä tai suurta? Tai haluatko tehdä muutosta? Jos vastasit kyllä, etsi yksin tai yhdessä jonkun kanssa muutoksen paikkoja ja ole rohkea. Tee muutos. Maailma ei sittenkään ole yksin sinun hallussasi eikä harteillasi. Vaikka hellität otettasi hieman, ehkä maailma sittenkin pyörii.

Ota siis aikasi ja tilasi ja ole rohkea - heittäydy muutokseen, villin vapauden tilaan - uuden alkuun. Tämä voi tuoda mukanaan uusia vielä parempia käänteitä elämääsi. Olkoon elämä kaunis.

Kauneudesta ... mitä se on?












































































Näin tänään täällä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Ensimmäinen kuukausi paketissa - jännittävää menoa Skotlannissa

Ensimmäinen kuukausi saarella on ollut jännittävää aikaa. Tuntuu, että ajatukset ja tunteet ovat hypänneet vauhdikkaasti kulkevan vuoristoradan vaunuun ja painattaneet menemään kaihtamatta antautumista yllättäviinkin nousuihin ja laskuihin.  Itselleni tämä on ensimmäinen kerta, kun asun ulkomailla. Ja ehkä juuri se tekee tästä omalta osaltaan itselle spesiaalin. Ja kun vielä on täällä yksin, niin on koko paketti itsellä hallussa pidettävänä. Edelleenkin huomaan välillä ihmetteleväni sitä, että olen lopulta päässyt tätä pitkäaikaista haavettani todeksi elämään.  Vauhdissa on siis pysytty. Onnistuneesti. Täytyy myöntää, että jo kuukauden aikana on elämyksiä kertynyt paljon. Parin viime viikon aikana olen ymmärtänyt olevani melkoisen kokemuksen äärellä. Pääsen aitopaikalta kokemaan, millaista on olla uudessa paikassa ja kulttuurissa siihen täysin ulkopuolelta saapuneena erilaisia asioita hämmästellen ja ihmetellen.  Huomaan, että itselleni oli ensiksi tärkeää rakentaa ihan perusjuttuja, k

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai