Keep it simple

Eelis on ollut mummolassa hoidossa viikonlopun. Eelis on kyllä melkoinen energiapakkaus. Vähän niin kuin mummonsakin - menee joko ihan täysillä tai on sitten ihan pysähtynyt. Toisinaan kun on niin vaikeaa löytää jotakin siitä väliltä. Kun on jostakin innostunut, niin siinä haluaa sitten olla sitten ihan täpöillä mukana. Samoin myös niissä tilanteissa, kun on vaan pakko jaksaa painaa pitkää päivää, niin tulee tehtyä ihan täysillä. Toisinaan jos sitten ei oikein ole enää niin innostunut, huomaa voimien alkavan olla vähissä tai on muutoin varaa hiljentää, on silloin sopiva aika olla aikalailla pysähdyksissä ja ladata akkuja tulevaa varten. Joskus on nuorin lapsista sanonutkin, että ei ole vain kaikki tai ei mitään -tilanteita, vaan niiden välillä voi olla monia asteita. Näin esimerkiksi silloin, kun "neuvotellaan" päätösten pohjaksi. Juu, näin se tietysti on. Tekemisessä sen vaan tuppaa tässä matkalla välillä unohtumaan. Ja kaipa se on niinkin, että kukin taaplaa yksilöllisell

En tiedä mikä tai mistä minuun iski tänä aamuna pirteysaalto, mutta sen seurauksena tuli meikäläisen tehtyä kotona siivoushommia. Täytyy kyllä myöntää, että nyt on hyvä fiilis. On aina jotenkin niin ihanaa, kun saa siivoustyöt tehtyä ja näkee ympärillään puhtautta. Loppujen lopuksi se ei edes vie paljon aikaa. Lähinnä kyse on aloittamisen ajoittaisesta vaikeudesta. Tässä on muutama kuva metsäreitiltä, johon tänään Figin kanssa suunnistin. Matkaan. Keitäs täällä on tänään ollut?  Puiden suojassa.    Tää hajustus on himskatin tarkkaa hommaa. Joo ... kyllä se on ollut Pete taas baanalla .     Pitsihelma. Oikein ihanan sunnuntain toivotukset teille kaikille. t. Mari  

Hei, Kotimme läheiseltä pellolta on kerätty vilja talteen, ja nyt pääsee taas koiran kanssa lähes kotiovelta suoraan metsään. On se vaan mainio paikka. Viikonloppuisin on mukavaa "mennä metsään" tekemään koiran kanssa pieni kierros. Silloin huomaa taas, miten ajatukset lähtevät luovasti liikkeelle, ja mieli sekä kroppa virkistyy jo pienenkin hetken ansiosta. Voi vaan toivoa, että tämä metsä säilytetään, eikä kaavoiteta asumis- tmv. käyttöön. Kyllä metsässä on taikaa.

Tässä tekstiä muutamien viikkojen takaa... kovin menee filosofiseksi.... *********** Sunnuntaiaamun ratoksi löhöilin sohvalla. Kohdalle osui tv-ohjelma, jossa keskusteltiin muun muassa taloudellisesta köyhyydestä. Puhujina oli kaksi miestä, jotka olivat kokeneet köyhyyttä lapsuudessaan, sekä nyt ollessaan aikuisia. Toinen miehistä totesi, että köyhyydessä on vain pieneltä osin kyse rahasta. Iso asia on sukupolvelta toiselle periytyvä sielunmaisema. Mies kuvasi asiaa siten, että koska valinnan mahdollisuuksia ei ole ollut, ei myöhemminkään pysty näkemään erilaisia vaihtoehtoja, vaan pysyy samalla reitillä. Jotenkin ajattelin mielessäni, että liittyykö tämä siihen, että yksilön näkökulma on hyvin rajoittunut, ja tavallaan se sulkee pois myös mahdollisia olemassa olevia mahdollisuuksia. Mies kuvasi tätä myös siten, että elämä on hyvin kapeutunutta. Aloinkin miettiä, että missä määrin ihminen itse tällöin määrittää olosuhteitaan ja niihin sisältyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia. Ja ova