Keep it simple

Tässä on muutama kuva mökkipäivästä. Syksyltä oli jäänyt tammenlehtiä maahan, joten haravointiinhan siinä ryhdyttiin. Vaan eipä sitä kauaa ehtinyt tehdä, kun jo putosi haravasta osa, joten auringonpaistatteluksihan se meni.       Vielä on ehjänä pojan ja isänsä yhteistyönä vanhoihin kuusiin rakentama maja. Maja on rakennettu puron varteen ja majan pohjaan heijastuu puron pinta.   Mies vaihtoi autoon kesärenkaat, kun keli näyttää aika lupaavan lämpimältä jatkossa. Mökkitontilla on kuluneen vuoden aikana kaatunut muutamia puita myrskytuulten vuoksi. Siinä sitä riittääkin tulevalle kesälle savottaa, kun pilkkoo rungot tulipesiin sopiviksi. Olipa linnunpönttökin saanut siipeensä ja odottaa nyt uutta asemointia. Lopuksi vielä tynnyrisauna lämpiämään ja sen löylyistä nauttimaan. Sen verran oli kylmänarkuutta, ettei sitten kuitenkaan rohjettu puroon pulahtaa.

Elämässä eivät asiat aina mene ennalta oletetun käsikirjoituksen mukaan. Toisinaan elämä näyttää myös säröisen puolensa. Ihmiset, jotka ovat vaikeitakin elämäntilanteita käyneet läpi, ovat sanoneet että tuolloinkin auttaa jaksamaan oma tai läheisen ylläpitämä toivo tulevasta.      Sanotaan, että ihmisellä pitää olla unelmia, jotta ne voisivat toteutua. Unelmien kautta voi hahmottaa, mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa elämässä. Ja... jonain päivänä unelma voi toteutuakin...           Voiko ihminen sitten vaikuttaa omaan onnellisuuteensa? Toivon, että näin on. Harjoitella sitä ainakin voi. Harjoittelun voi aloittaa juuri nyt - ei huomenna tai sitten joskus. Kokeillaan päivä kerrallaan. Otetaan itselle sopivasti aikaa ja tilaa hengittää sekä antaa ajatusten levähtää. Ainakin itse olen huomannut sen toimivan. Jos koko ajan menee kuin viimeistä päivää, voi olla vaikeaa saada tunnetta siitä, että voisi jotenkin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Tällöi

Tänään oli ensimmäinen oikeasti valoisa ja keväinen päivä. Eilen, kun säätiedotuksessa kerrottiin, että  heti aamusta on aurinkoista, päätin tänään tehdä työmatkan kävellen. Illalla laitoin kameran lataantumaan, ja aamulla sitten vaan baanalle. Jo aamupalalla aurinko houkutteli matkaan. Oli kyllä melkoinen fiilis pakata kamppeet päälle ja lähtee ulos taapertamaan. Paljon parempaa työmatkaympäristöä ei voisi toivoa, kuin mikä meikäläisellä on. Suuri osa matkasta kulkee järven rannalla ja puistomaisessa ympäristössä. Tässä on muutamia otoksia polulta.