Keep it simple

Jaahas, nyt ollaan uuden äärellä. Olen nimittäin päätynyt tulemaan, että yhdessä paikassa vietettävät solo-lomat ovat nyt ainakin toistaiseksi tauolla. Viime kesänä Roomaan suuntautuneen reissun jälkeen alkoi vahvasti tuntua siltä, että kaipaan lomamatkaltani jotain ihan uutta. Kun tätä aikani funtsin, tuli mieleeni aiemmat suunnitelmani patikointireissusta .  Edellisellä kerralla mietin lähtöä Pohjois-Irlantiin, jossa on upeat maisemat. Myös nyt se pyöri mielessä Walesiin ja Skotlantiin suuntautuvien reissujen lisäksi. Lopulta kuitenkin päädyin sattuman kautta suunnittelemaan matkaa Englantiin Järviseudulle. En tiennyt siitä oikeastaan mitään, mutta näyttää siltä, että paikka on oikein sopiva ja kaunis.  Osa matkustamisen ihanuutta on juuri tämä perehtyminen uuteen ja matkan suunnittelu. Aloitat tutustumisen pienestä raapaisusta ja vähitellen alkaa piirtymään laajempi käsitys. Löysin sieltä The Cumbria Way 'n. Niinpä suuntaan Manchesterin kautta Ulverstoniin, josta reitti alkaa. S

  Kävelyn moninaiset vaikutukset hyvinvointiin   Kävelyllä tiedetään olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi vaikutukset kestävyyskuntoon ja lihaksiin, niveliin, verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin, ruoansulatukseen ja verensokerin tasaamiseen, kognitiivisiin toimintoihin sekä unen laatuun ja nukahtamiseen. Kävely auttaa ehkäisemään monia pitkäaikaissairauksia. Lisäksi kävelyllä on myönteinen vaikutus mielialaan ja tämän haluaisin tässä kirjoituksessa nostaa esille. Lämmittelyllä hyvään pöhinään oman mielen sisälle   Kävelylle lähtiessäni kestää monesti jonkin aikaa ennen keskittymisen löytämistä, kropan lämpenemistä ja itseni oikeaan fiilikseen pääsemistä. Yleensä kuitenkin viimeistään ensimmäisen 20 minuutin jälkeen alkaa kroppa olla jo sopivan lämmennyt ja päässä on käynnistynyt hyvä pöhinä. Toisinaan kuulen ihmisten kertovan, että kävelyn aikana heidän mielensä tyhjentyy täysin kaikista ajatuksista. Itselleni näin ei käy koskaan.  Jollain tapaa käve

Olen se tyyppi, joka innostuu asioista. Monista ja usein kiihkeästi. Parhaimmillaan tämä on hyvä juttu, joka johtaa uusiin kokemuksiin ja löytöihin. Pidänkin kykyä innostua ehdottomasti voimavaranani. Toisinaan kuitenkin impulsseihin mukaan lähteminen voi olla itselleni asia, joka johtaa pettymykseen, kun keskittymistä vaativia asioita on kerralla liikaa tai niihin on tullut lähdettyä malttamattomasti, ehkä vähän liian harkitsemattomasti eikä valmista tulosta synny, vaan asiat jäävät niin sanotusti puolitiehen. Tällöin impulsseihin mukaan lähteminen voi kääntyä kuormittavaksi asiaksi arjen kulussa.  Olin viime kesänä käymässä Roomassa ja siellä katukahvilassa istuessani tulin pysähtyneeksi ilmiön äärelle. Aloin miettiä, miten tämä ilmiö vaikuttaa omassa elämässäni ja miten voisin omalta osaltani kehittyä tässä. Aloin laatia suunnitelmaa siihen, miten pääsen irti haasteellisista impulsseista kohti hallittuja impulsseja.  Määritin haasteellisiksi impulsseiksi ne, joissa huomaan toimivani

Muistan, kun palasin treenaamaan viime huhtikuussa. Silloin minulla oli vaikeuksia saada hölkättyä edes lyhyttä matkaa. Viimeisen parin kuukauden aikana olen ottanut ohjelmaani mennä lenkillä vuorotellen kävellen ja hölkäten. Pikkuhiljaa harjoittelu alkaa tuottaa tulosta. Muutamia viikkoja sitten huomasin pystyväni hölkkäämään kahdeksan kilometrin matkan. Ja voi sitä riemua mitä saavutuksestani koin.  Sen jälkeen olen ottanut vähän pidempiä matkoja, joissa olen jälleen vuorotellut kävelyä ja hölkkää. Suosikkireittini kulkee Kalliosta rantoja pitkin Eiraan, jonka kalliot ovat yksi suosikkipaikoistani täällä Helsingissä.  Sieltä on hyvä tulla samaa reittiä takaisin tai sitten jatkaa matkaa eteenpäin ja nousta Kiasman ohi Baanaa pitkin ja siitä Töölönlahden kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyy sellaiset 12 - 14 kilometriä.  Nautin suunnattomasti ihanista merimaisemista reitillä ja välillä voi jopa haistaa meren tuoksun.  On ihanaa voida vapaasti valita itse vauhtinsa - pakkoa mihinkään e

Aloitin crossfit'in treenaamisen syksyllä 2019 palattuani ystäväni luota Varsovasta. Tuolloin itselläni ei ollut lajista mitään aiempaa omaa kokemusta. Kaipasin jotain uutta ja minut omalta mukavuusalueeltani ulos kuljettavaa liikunnallista tekemistä vahvistaakseni terveyttäni. Ihastuin lajiin heti ja hyvällä tapaa koukutuin siihen.  Treenasin lajia aika intensiivisesti pari vuotta ja sitten ote siihen alkoi vähän katkeilla. Huomasin, että kilpailuviettini alkoi olla vähän liian vahvaa, kun skabasin itseäni vastaan. Treeneihin alkoi liittyä vähän liikaa stressiä. Ajatuksenani oli kyllä ottaa sopivan rauhallisesti, mutta jotenkin se alkoi mennä överiksi. Sitten muutin vielä toiseen paikkaan ja ajankäytössä alkoi tuli haasteita. Koronahässäkkä toki toi sitten vielä oman twistinsä. Lopulta treenaaminen alkoi olla aikalailla vähissä. Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä tuo tauko vaan oli siinä kohtaa tarpeen.  Lopulta kuitenkin sain tarpeekseni treenaamattomuudesta ja kunnon heikkemisest

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker