Siirry pääsisältöön

Tekstit

Niin monta innostavaa juttua

Olen se tyyppi, joka innostuu asioista. Monista ja usein kiihkeästi. Parhaimmillaan tämä on hyvä juttu, joka johtaa uusiin kokemuksiin ja löytöihin. Pidänkin kykyä innostua ehdottomasti voimavaranani. Toisinaan kuitenkin impulsseihin mukaan lähteminen voi olla itselleni asia, joka johtaa pettymykseen, kun keskittymistä vaativia asioita on kerralla liikaa tai niihin on tullut lähdettyä malttamattomasti, ehkä vähän liian harkitsemattomasti eikä valmista tulosta synny, vaan asiat jäävät niin sanotusti puolitiehen. Tällöin impulsseihin mukaan lähteminen voi kääntyä kuormittavaksi asiaksi arjen kulussa.  Olin viime kesänä käymässä Roomassa ja siellä katukahvilassa istuessani tulin pysähtyneeksi ilmiön äärelle. Aloin miettiä, miten tämä ilmiö vaikuttaa omassa elämässäni ja miten voisin omalta osaltani kehittyä tässä. Aloin laatia suunnitelmaa siihen, miten pääsen irti haasteellisista impulsseista kohti hallittuja impulsseja.  Määritin haasteellisiksi impulsseiksi ne, joissa huomaan toimivani
Uusimmat tekstit

Jee, mä pystyn jälleen hölkkäämään

Muistan, kun palasin treenaamaan viime huhtikuussa. Silloin minulla oli vaikeuksia saada hölkättyä edes lyhyttä matkaa. Viimeisen parin kuukauden aikana olen ottanut ohjelmaani mennä lenkillä vuorotellen kävellen ja hölkäten. Pikkuhiljaa harjoittelu alkaa tuottaa tulosta. Muutamia viikkoja sitten huomasin pystyväni hölkkäämään kahdeksan kilometrin matkan. Ja voi sitä riemua mitä saavutuksestani koin.  Sen jälkeen olen ottanut vähän pidempiä matkoja, joissa olen jälleen vuorotellut kävelyä ja hölkkää. Suosikkireittini kulkee Kalliosta rantoja pitkin Eiraan, jonka kalliot ovat yksi suosikkipaikoistani täällä Helsingissä.  Sieltä on hyvä tulla samaa reittiä takaisin tai sitten jatkaa matkaa eteenpäin ja nousta Kiasman ohi Baanaa pitkin ja siitä Töölönlahden kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyy sellaiset 12 - 14 kilometriä.  Nautin suunnattomasti ihanista merimaisemista reitillä ja välillä voi jopa haistaa meren tuoksun.  On ihanaa voida vapaasti valita itse vauhtinsa - pakkoa mihinkään e

On se ihanaa. Treeni.

Aloitin crossfit'in treenaamisen syksyllä 2019 palattuani ystäväni luota Varsovasta. Tuolloin itselläni ei ollut lajista mitään aiempaa omaa kokemusta. Kaipasin jotain uutta ja minut omalta mukavuusalueeltani ulos kuljettavaa liikunnallista tekemistä vahvistaakseni terveyttäni. Ihastuin lajiin heti ja hyvällä tapaa koukutuin siihen.  Treenasin lajia aika intensiivisesti pari vuotta ja sitten ote siihen alkoi vähän katkeilla. Huomasin, että kilpailuviettini alkoi olla vähän liian vahvaa, kun skabasin itseäni vastaan. Treeneihin alkoi liittyä vähän liikaa stressiä. Ajatuksenani oli kyllä ottaa sopivan rauhallisesti, mutta jotenkin se alkoi mennä överiksi. Sitten muutin vielä toiseen paikkaan ja ajankäytössä alkoi tuli haasteita. Koronahässäkkä toki toi sitten vielä oman twistinsä. Lopulta treenaaminen alkoi olla aikalailla vähissä. Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä tuo tauko vaan oli siinä kohtaa tarpeen.  Lopulta kuitenkin sain tarpeekseni treenaamattomuudesta ja kunnon heikkemisest

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Uuden äärellä

Olen ollut gerontologisessa sosiaalityössä reilut viisi vuotta. Asiakkaat ovat ikääntyneitä helsinkiläisiä, joiden elämäntilanteissa on haasteellisuutta erinäisistä syistä johtuen. Pyrimme tukemaan heitä parhaamme mukaan siten, että heidän elämänsä olisi mahdollimman hyvää - mitä hyvä elämä heistä itse kullekin sitten tarkoittaakin. Tulin Helsingin kaupungille erityissosiaalityöntekijän virkaan joulukuussa 2016. Tuolloin minulla oli paljon uutta opeteltavaa. Ihmisten kanssa toimiminen oli toki tuttua, mutta minulla ei ollut tuttuja, olemassa olevia verkostoja ja myös viranomaisena toimiminen oli vielä aika uutta. Muistan vieläkin, miten opettelin tuntemaan uusia alueita kaikkine katuineen, menin mukaan uusiin verkostoihin ja opettelin erilaisten järjestelmien käyttöä. Syksyllä 2019 vaihdoin johtavan sosiaalityöntekijän virkaan. Olin jälleen monen uuden asian äärellä. Vaihdoin uudelle maantieteelliselle alueelle sekä tutustuin uuteen tiimiin ja yhteiseen työskentelyyn siinä itselleni uu

Hiihtohan voi olla hauskaa

Monen vuoden jälkeen löysin itseni kokeilemasta hiihtoa ja kylläpä nautin siitä. E delliset hiihtokokemukset vuosien takaa   Tätä ennen olen hiihtänyt viimeksi varmaan 15 vuotta sitten. En ole milloinkaan ollut intohimoinen hiihtäjä. En oikeastaan ole pitänyt hiihtämisestä koskaan.    Muistan edelleen nuoruudesta Tampereen Pyynikillä pidetyt hiihtokisat, joihin tuli ala-asteella osallistua. Mäkiä oli alas ja ylös ja pakkasta riittävästi. En muista mille sijalle kisoissa tulin. Sen muistan kuitenkin, että kisojen jälkeen istuimme kaverin kanssa Pyynikin näkötornin kahvilassa ja lämmittelimme jäätyneitä varpaita patterin lämpimässä.    K okeilemaan keskelle Helsinkiä   Ystäväni kysyi minua kanssaan  Hiihto valtaa Olympiastadionin  -tapahtumaan, joka nimensä mukaisesti pidetään täällä Helsingissä. Vaikka en hiihdon ystävä olekaan, niin päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan. Ainahan sitä nyt yhden tunnin on missä vaan, vaikka en innostuisikaan. Ainakin tulisi ulkoiltua ja ystävän kanssa on a

#30minsaatyylivapaa

Olen lehtikirjoittamisen kurssilla, jossa harjoittelemme muun muassa uutistekstin tuottamista. Tässä omaa tuotosta kurssilta. Ei mikään helppo juttu tehdä uutistekstiä. ****  Liikkumisen aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta siitä on mahdollista selvitä ja vieläpä nauttia Usein taustalla liian suuret vaatimukset ja yli-innokkuus   Tiedätkö tunteen, kun salille ei tule lähdettyä vaikka sitä suunnittelisitkin? Tai aiempi lenkkikausi on katkennut eikä uutta ole tullut aloitettua? Eilisiltana suunnitelma uudesta lenkkikaudesta kyllä tuli tehtyä. Jälleen.    Aina kuitenkin löytyy hyvä syy heittää suunnitelmat nurkkaan ja jäädä kotiin. Kun on se jääkaappikin siistittävänä ja sieltä vitriinikaapistakin tulee juuri nyt pyyhkiä ne pölyt. Niin paljon tehtävää juuri tänään. Nyt.    Jos kuulostaa tutulta, niin tervetuloa joukkoon. Meitä on monta, joita tämä asia koskettaa. Liika innokkuus voi johtaa aktiivisen liikkumisen kauden katkeamiseen   Tammikuu on perinteisesti uusien liikkumiskausien a

Kalliossa jälleen

Paluu Kallioon on nyt tehty. Muutin täältä pois reilu vuosi sitten ludehässäkän takia. Olin ajatellut asuvani silloisessa asunnossani loppuelämäni, mutta matkalle osui suuntaa muuttava mutka. Kallion jälkeen oli ajatuksenani muuttaa tänä syksynä Kruunuvuorenrantaan, josta ostin kompaktin yksiön. Siinä matkalla polku johti kuitenkin ensin Kontulaan ja sitten Ullanlinnaan. Siinä sitä sitten kypsyi päätös muuttaa kuitenkin lähemmäksi keskustaa ja niinpä myin Kruunuvuorenrannan asunnon. Kävin sitten katsomassa muutamia asuntoja Helsingin keskustan liepeillä, mutta ei niistä oikein löytynyt itselleni sopivaa. Kunnes sitten lopulta osuin tähän Kallion asuntoon, joka heti tuntui oikealta, juuri minulle sopivalta kodilta. Niinpä tein päätöksen hankkia tämän. Viihdyin jo aiemmin Kalliossa loistavasti. Täällä on sopivasti vapautta ja elämän rosoisuutta. Lisäksi tämä on sopivasti lähellä keskustaa ja samalla lähellä ovat myös meri ja ulkoilumaastot. Asun nyt vähän eri kohdassa kuin aiemmin lähell

Lomasta todellakin kaikki irti

Olen tänä kesänä pitänyt lomaa enemmän kuin varmaan koskaan aiemmin. Lomalle jäädessäni minua vähän jännitti, miten pitkä kesäloma sujuu. Kun viime vuonna pidin neljä viikko lomaa, niin jo kahden viikon kuluttua olin täysin turhautunut ja odotin ajan kuluvan seuraavaan päivään. Kävin treeneissä, mutta muutoin ajankulku oli kovin hidasta. No, onneksi tuolloin kuitenkin ystäväni pyysi minua kirjoittamaan kanssaan kirjaan tekstiä ja sitten seuraavat kaksi viikkoa menivätkin jo kuin siivillä.  Tänä kesänä olen kuitenkin onnistuneesti ottanut lomasta kaiken irti. Tuntuu, että kuluneet neljä viikkoa ovat menneet kuin siivillä. Vielä on ensi viikko ja sitten paluu takaisin "sorvin äärelle". Olen nyt lomalla käynyt aktiivisesti salilla treeneissä. Lisäksi olen tällä viikolla käynyt muutaman kerran hölkkäilemässä pitkän tauon jälkeen. Täältä Ulliksesta on niin lyhyt matka mennä lenkille vaikka tuohon meren rantaan. Eilen, kun olin ollut ystävien kanssa ulkona, lähdin vielä ennen keski

Lomalla

Pidän tänä kesänä lomaa enemmän kuin varmaan milloinkaan aiemmin. Menossa kolmas lomaviikko. Tuntuu, että viime viikosta lähtien olen päässyt oikeaan lomamoodiin. Loman alusta vie aina oman aikansa saada ajatuksensa siirrettyä loma-asetuksille.  Vietin jo aiemmin kesäkuussa pari viikkoa lomaa vähän sellaisena treeninä tälle varsinaiselle lomalle. Olin viikon mökillä. Oli mukavaa saada sinne käymään myös ystävä. Mikään ei voita hyviä keskusteluja, syömistä ja saunomista pidemmän kaavan mukaan yli yön auringon nousuun saakka. Mökillä oleminen oli nyt helppoa, kun minulla oli käytössä tyttären auto. Näin arkielämässä autottomana henkilönä sen erityisesti huomaa, miten helppoa kulkeminen on silloin, kun on oma auto. Kahden ajamattoman vuoden jälkeen toki ajamaan lähteminen jännitti melkoisesti, mutta onneksi kaikki sujui ihan hyvin. Tytär perehdytti auton käyttöön perusteellisesti sekä sääti tuolin ja peilit sekä myös puhelimeni synkkaan auton järjestelmän kanssa. Niin oli valmiina käytett

Salilla jälleen

Jäin cross fit -salilta tauolle helmikuun alussa. Sen jälkeen kävin perussalilla treenaten omia polkujani. Tähän ratkaisuun johti oikeastaan se, että cross fit -sali oli kaukana töistäni ja kotoani, joten lopulta talven synkkyydessä alkoivat käynnit olla ylivoimaisia.  Nyt päätin jälleen hankkiutua takaisin vanhalle salille . Asun siinä lähellä ja muutoinkin valoisa aika ja loma helpottavat treenaamiseen paneutumista. Täytyy myöntää, että tämä on ollut kyllä aivan oikea valinta. En ole niitä ihmisiä, jotka treenaavat samalla sykkeellä yksikseen. Tai no, kyllä mä treenaamassa olen käynyt, mutta cross fit -treenaaminen on mielestäni monipuolisempaa kuin salitreeni yksistään. Lisäksi on ollut jälleen ilo huomata, miten salilla on upeita valmentajia ja kanssatreenaajia. Hyvällä ilmapiirillä ja toisten aidolla kannustamisella on mielestäni tosi suuri vaikutus myös omaan treenaamiseeni. Nautin nyt tästä kyllä ihan täysillä.  Aiemmin jännitin salilla aika paljon tasotestejä . Sinänsä ihan tur

Sopivan parin löytämisen vaikeus

Kävin tässä taannoin treffeillä. Oli kiinnostavaa kuulla miehen näkökulmaa parin etsintään. Mies kertoi viestitelleensä ja käyneensä treffeillä naisten kanssa. Kokemuksen kautta hän kertoi tulleensa tulokseen, että mieheltä vaaditaan aika paljon. Useilla naisilla tuntuu miehen mukaan olevan hyvä koulutus- ja tulotaso sekä asema työelämässä. Mies kertoi naisten tuovan esille, että tulevat itsenäisesti toimeen. Lisäksi tapaamisissa on miehen kertoman mukaan näyttäytynyt "mies vei jalat alta" -fiiliksen hakeminen. Tunnistan itsekin tuon "kipinän"  löytämisen vaateen, josta treffeillä usein syntyy keskustelua. Kokemuksiinsa peilaten mies totesi asemansa olevan vaikea. Että pitäisi olla melkoinen mies kyetäkseen vastaamaan naisen odotuksiin.  Jäin miettimään asiaa peilaten sitä omaan tilanteeseeni. Itselläni on korkeakoulututkinto ja suoritan jatko-opintoja. Lisäksi tulotasoni ja ammatillinen asemani on ihan jees. Eron jälkeen olen myös oppinut tulemaan toimeen itsenäise