Siirry pääsisältöön

Yrjönkadun helmi

Olen löytänyt Helsingistä jälleen uuden helmen, jonka koti on  Yrjönkadulla. Olen katsonut jo aiemmin siitä kuvia, mutta vasta nyt menin siellä käymään. Kyllä, kyseessä on ihana Yrjönkadun uimahalli.

Se on avattu vuonna 1928. Siellä on vuorot erikseen naisille ja miehille. Tähän on hyvä syy, sillä uida voi ihan nakuna. Nykyään uimapuvun käyttö on kyllä jo sallittua, jos niin haluaa.

Kun astelin tähän kaupungin ylläpitämään uimahalliin ensimmäistä kertaa, en voinut uskoa silmiäni. Oli kuin olisin pudonnut ihanasti suoraan 1900-luvun alkuun keskelle jotain satua. En voinut muuta kuin ihastella - ihan käsittämättömän upea fiilis. Tämä on paikka, joka täytyy itse kokea ymmärtääkseen sen ihanuuden. Siellä pulssi tasaantuu ja löytää sopivan syketason. Mieli rauhoittuu ja kiihkeä elämänrytmi hellittää hetkeksi.

Tänään kävin Yrjönkadulla uimahallin kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevalla kuntosalilla. Voi sitäkin ihanuutta. Nämä vanhat rakennukset vaan ovat mun juttu. Mä niin nautin niiden arkkitehtuurista ja söpöydestä sekä niihin kietoutuvasta eletystä elämästä. Vaikka kuntosali ei todellakaan yleensä ole mun juttu, niin tässä ympäristössä kuntosalitreenikin  oli kyllä aivan ihanaa.

Kun sitten vielä saa kävellä kotiin Kallioon nauttien kauniista rakennuksista ja muusta ympäristöstä voin vain todeta, että olen monin tavoin onnekas voidessani asua täällä.











Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemuksia Pori Jazz -festivaaleilta

Pori Jazz -festivaali järjestettiin tänä vuonna jo 55. kertaa nyt heinäkuun 8. - 16. päivänä. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan koronapandemian takia.  Syystä tai toisesta minun ei ole koskaan aiemmin tullut  lähdettyä kokeilemaan tätä tapahtumaa. Nyt kuitenkin innostuin osallistumaan ja hyvä niin. Enemmän tietoa tapahtumasta löydät  tapahtuman kotisivuilta . Ennakkovalmisteluja Katsoin sääennustetta muutama viikko ennen tapahtumaa ja sää näytti lupaavalta. Mitä lähemmäksi tapahtuma tuli, sitä huonommalta alkoivat ennusteet sään suhteen näyttää. Lopulta oli todettava, että ehkä mekko ei sitten kuitenkaan ole paras asuvalinta. Lähtöä edeltävä päivä menikin sitten tehtäessä ennakkovalmisteluja, kun piti lähteä hankkimaan vesisateen kestäviä kamppeita. Kävin ostamassa keltaiset kumpparit ja sadeviitan. Päädyin hankkimaan myös vedenkestävän pussukan, johon voin laittaa kuivuutta edellyttävät jutut, kuten puhelimen latausjohdot ja vara-akut. Hankkiessa edellisellä ker

Ensimmäinen kuukausi paketissa - jännittävää menoa Skotlannissa

Ensimmäinen kuukausi saarella on ollut jännittävää aikaa. Tuntuu, että ajatukset ja tunteet ovat hypänneet vauhdikkaasti kulkevan vuoristoradan vaunuun ja painattaneet menemään kaihtamatta antautumista yllättäviinkin nousuihin ja laskuihin.  Itselleni tämä on ensimmäinen kerta, kun asun ulkomailla. Ja ehkä juuri se tekee tästä omalta osaltaan itselle spesiaalin. Ja kun vielä on täällä yksin, niin on koko paketti itsellä hallussa pidettävänä. Edelleenkin huomaan välillä ihmetteleväni sitä, että olen lopulta päässyt tätä pitkäaikaista haavettani todeksi elämään.  Vauhdissa on siis pysytty. Onnistuneesti. Täytyy myöntää, että jo kuukauden aikana on elämyksiä kertynyt paljon. Parin viime viikon aikana olen ymmärtänyt olevani melkoisen kokemuksen äärellä. Pääsen aitopaikalta kokemaan, millaista on olla uudessa paikassa ja kulttuurissa siihen täysin ulkopuolelta saapuneena erilaisia asioita hämmästellen ja ihmetellen.  Huomaan, että itselleni oli ensiksi tärkeää rakentaa ihan perusjuttuja, k

Ihmisen läheisyyden kaipuu

Ympärilläni on paljon läheisiä, rakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan saan jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Se ei kuitenkaan sulje pois toisenlaista ihmisen, parin läheisyyden tarvetta. Toisen ihmisen kosketuksen tarvetta. Eron jälkeen olen paljon miettinyt uuden parisuhteen tarvetta. Haluanko sellaisen ja jos haluan, niin millaisen? Kun jää pois parisuhteesta yli 30 vuoden jälkeen, on ollut paljon opeteltavaa yksin olemisessa sekä omasta suhteesta uuden parisuhteen muodostamiseen.  Oman taustani vuoksi minun on vaikeaa ymmärtää, miten osa ihmisistä kykenee siihen, ettei heillä ole milloinkaan parisuhdetta. Tavallaan arvostan heitä siitä, että he pystyvät tähän heidän omana valintanaan. Toki aina se ei ole ihmisen oma valinta. Koen itseni sellaiseksi, joka kuitenkin lopulta kaipaa parisuhdetta. Toki olen omana itsenäni kokonainen, mutta jokin minussa kaipaa toista ihmistä lähelleni. Voi olla, että jossakin kohtaa elämääni ei tätä kaipuuta enää ole. En tiedä vielä. Vai