Uuden opettelua ja oppimista

Aloitin vuoden alussa liikkumisen tiiviimmällä rytmillä kuin aiemmin. Jonkin verran on mennyt aikaa juostessa, kävellessä ja soudellessa. Myös kuntopyörällä on tullut mentyä.

 Kaverin innostamana löysin uuden jutun, nimittäin triathlonin. Ajatus lajista on hautunut hyvän aikaa. Vuoden alussa päätin opetella uuden taidon ... kroolauksen. Katselin videoita ja menin täyttä tahtoa täynnä Hotelli Presidentin altaalle  ajatuksenani oppia koko setti yhdellä kertaa. No, kyllähän sen tietää mitä siitä tuli... tai siis jäi tulematta. Eihän siitä mitään tullut. Ajattelin taidon oppimisen olevan lähes mahdotonta. Jo kasvojen laittaminen pinnan alle tuntui kauhistuttavalta. No, aikaa kun on kulunut, ja olen uudelleen aloittanut harjoittelun. Minulla on ollut onni saada hyvää ohjausta ystävältäni. On niin hienoa, kun kerta kerran jälkeen huomaan aina oivaltavansa tästä jutusta uutta ja ainakin tuntuu siltä, että veto vedolta - sukellus sukellukselta taidon kehittyminen etenee. Ja sitten on vielä ystävä, jonka kanssa jakaa näitä kokemuksia. Ystävän tarjoama ja ystävälle tarjottava tsemppaus on myös keskeistä uuden taidon opettelussa. Joidenkin taitojen opettelu ei enää tällä iällä välttämättä ole ihan helppoa. Esimerkiksi itsesuojeluvaisto on ihan eri tasolla kuin pentuna.
 
Aiemmin, kun olen treenannut lähinnä juoksua maroille, niin nyt treenauksessa tuntuu olevan ihan uusi oma viehätyksensä. Juoksun, uinnin ja pyöräilyn sekä niiden yhdistäminen samassakin treenikerrassa tuo virkistävää vaihtelua. Ja lajia voi harrastaa eri pituisilla matkoilla. Triathlon ei tarkoita ainoastaan Ironman-kisoja, vaan voi valita monesta eri pituisesta kisasta. Innostuksen vallassa tulinkin lunastaakseni ensi kesälle Hämeenlinnassa pidettävään kisaan paikan Pikamatkalle, joka sisältää ensiksi 750 m uintia, sitten 20 km pyöräilyä ja lopuksi 5 km juoksua. Näistä uinti on yksittäisenäkin suorituksena  tällä hetkellä aika rankalta kuulostava. Muutoin nyt pyöräily ja juoksu eivät yksittäisinä olisi raskaita, mutta näiden kolmen lajin yhdistelmä peräkkäin samassa kisassa on se haasteellinen juttu.
 
Laji viehättää minua siinäkin mielessä, että on vielä aika uusi juttu. Jotenkin tykkään monesti muutenkin jutuista, jotka eivät ole ihan sitä valtavirtaa vaan niissä on jotakin uudenkarheaa, kokeilematonta ja tutkimatonta. No, krooli nyt on itselleni ihan uusi juttu, ja siinähän se meneekin aika altaassa kauhoessa ja happea haukkoessa. Yksi kerta, kun oltiin kaverin kanssa hallilla, oli tosi hienoa nähdä varjonsa altaan pohjassa ja nähdä siinä kuplat ja liike. Hetken aikaa näytti siltä, kuin olisi aiemminkin tullut kauhottua.
 
Harjoittelussa on tietysti hyvä, kun on valmis ohjelma, jota noudattaa. Tämän viikon olen täysin pysynyt tässä ohjelmassa. Se on helppoa, kun katsoo vaan, mitä ohjelmassa sanotaan, ja sitten tekee sen. Vaikka tämä treenaus ei nyt viekään aikaa aamusta iltaan, niin kyllä tässäkin välillä voi tulla melkoista säätöä harjoitusten mahdollistamiseksi. Usein kuitenkin harjoitusten kokonaiskesto voi olla parikin tuntia. Aiemmin reenini ovat kestäneet  yleensä puolesta tunnista tuntiin. Nyt tulee miettiä esimerkiksi, että missä on halli avoinna ja missä on mahdollisimman vähän ruuhkaa. Ja miten yhdistää esimerkiksi uinti ja siihen päälle juoksu. Joten monta yhtälöä on matkalla. Kuitenkin tänäänkin aamulla, kun kävin ensin juoksemassa tunnin ja menin sitten vielä spinningpyörällä siihen päälle 40 minuuttia, oli tunne niiiiiiiin ihana. Hyvää musaa, sopiva syketaso ja riittävästi energiaa - siinä se. Olen myös merkinnyt treenit netissä olevaan https://www.heiaheia.com/account . Aiemmin tein juoksuista paperivihkoon merkinnät, mutta olen todennut tämän uuden heiaheia-systeemin olevan helppo tapa pysyä kartalla reeneistä.

Tämä syksy ja ensi kevät tulee siis kauhottua, pyöräiltyä ja juostua. Siinähän sitä jo on yhdelle pienelle ihmiselle opeteltavaa ja opittavaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä on hyvää ja kaunista

Kuuden kilsan treeni alkakoon

Musta