Avartava kesäloma

Kesäloma alkaa olla viittä vaille valmis. Ensi maanantaina palaan jälleen sorvin ääreen.

Mitä lomalta on sitten jäänyt päällimmäisenä mieleeni?

Vaikka en olekaan hirveän paljon missään liikkunut, koen maailmankuvani laajentuneen suuresti. Kuten muutoinkin elämässä, niin iso osa asioista on tullut pyytämättä. Osa asioista on koskenut suoraan itseäni, osa läheisiä tai muita kohtaamiani ihmisiä. Osa asioista on ollut ei-niin-kivoja ja osa enemmän kuin toivottuja.

Yksi suurimmista asioista on ollut käytännön havainto siitä, miten suuria asioita nuoret ja nuoret aikuiset arjessaan kohtaavat ja joiden kanssa heidän tulee keinolla tai toisella pärjätä. Pärjäämisen keinoja on varmasti monenlaisia - osa on yksin, toisilla on ympärillään tukea antavia ihmisiä. Ihmissuhteisiin liittyy varmasti monenlaisia kokemuksia - hyviä ja huonoja. Nuorten ja nuorten aikuisten tilanteisiin voi liittyä vanhempien tai elämänkumppanin päihderiippuvuutta / mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja laiminlyöntiä sekä epäasianmukaista kohtelua. Nämä kokemukset voivat tulla myös osaksi niitä kokeneiden kavereiden arkea, jolloin ne jollakin tapaa koskettavat myös kavereita ja varmasti tuovat myös osaltaan huolta arkeen.


Varmasti meistä kukin toimii parhaan taitonsa ja voimiensa mukaan. Silloin, kun nämä voimat eivät kuitenkaan kanna,  tulee tarjolla olla tarvittavaa lisätukea.  Toisinaan tuki tulee muilta läheisiltä, toisinaan esimerkiksi ammattilaisilta tai vapaaehtoistoimijoilta. Toivon todellakin, että nämä tilanteet huomataan riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin tapahtuu peruuttamattomia asioita, kuten joku menehtyy. Pahimmillaan näissä tilanteissa on havaittavissa itsetuhoisuutta. Varhaisen löytämisen lisäksi keskeistä on tietenkin turvata rakenteellisin ratkaisuin myös sellaiset olosuhteet, joissa perheet, pariskunnat ja yksilöt voivat kasvaa ja kehittyä. Mitä nämä rakenteelliset ratkaisut sitten ovat, ei varmasti ole yksiselitteinen asia ja politiikassa niistä kiistellään jatkuvasti. Ja toki - tilanteet ovat yksilöllisiä, eikä yhtä patenttiratkaisua ole. Koen kuitenkin, että keskeistä tulee olla yksilöiden asianmukainen, arvostaja ja ihmisarvoa kunnioittava kohtelu. Kuten tekstistäni ehkä kuvastuu, tämä on aihe, joka kesän kokemusteni perusteella todellakin huolestuttaa minua. Ja toivon, että jokaisen lapsen, nuoren ja nuoren aikuisen kasvulle on tarjolla mahdollisimman hyvä "kasvualusta".


Toinen vaikuttava asia on ollut saada kokemuksia taiteiden parissa. Kesäloman harvoihin vierailukohteisiin kuuluivat vasta-avattu Gösta Paviljonki Mänttä-Vilppulassa ja Tammerfest Tampereella. Oli jälleen loistavaa havaita, että kuvataide ja musiikki ovat tajuntaa laajentavia ja virkistäviä - toisinaan myös rankkuudessaan. Ne tarjoavat tilaisuuden uudelleenarvioida omia näkemyksiään ja muodostaa myös uusia. Ne tarjoavat eväitä omalle ajattelulla ja asennoitumiselle itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja elämään kokonaisuutena. Olen varmaankin jonkin sortin visuaalinen yksilö eli nautin suuresti näköaistin kautta saatavista kokemuksista. Tammerfestilla kävimme kuuntelemassa J. Karjalaista, Cheekiä ja Popedaa. Heti ensitahdeista tunsin, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Artistien tulkinta, sekä musiikin rytmi, fiilis ja sanat liikuttavat ja koskettavat samoin kuin kuvataidekin. Musiikin kuuleminen livenä on ihan oma juttunsa. Olen muutoinkin musiikkiriippuvainen, sillä tarvitsen päivittäin oman musiikkiannokseni.



Kolmas vaikuttava asia on ollut jälleen havainto siitä, että ympärilläni todellakin on ihmisiä, joilta saa tukea ja joihin voin luottaa. He ymmärtävät ja tarvittaessa auttavat elämässä eteenpäin. Samoin voin itse tarjota heille parhaan taitoni mukaan tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat. Ilman läheisiäni olen puolikas.

Kaiken kaikkiaan loma oli tosiaan avartavaa aikaa. Ja ai niin - sänky odottaa edelleen päätyä. Ehkä se ei kuitenkaan ole niin tärkeää....

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä on hyvää ja kaunista

Kuuden kilsan treeni alkakoon

Musta