Rutiineillako merkitystä?

Se on jännä, miten kirjoittaminen voi selkeyttää omia ajatuksia. Tai no... se kai siinä usein yksi tarkoitus onkin. Jos nyt ajatellaan vaikka päiväkirjojen kirjoittamista, niin sitä on ainakin itse kirjoittanut ainoastaan itselleen ja jopa toivonut, ettei kenenkään muun silmiin joudu ne kaikki tekstit. Täytyy myöntää, että nuoruuden ajan päiväkirjani poltin aikuisuuden kynnyksellä juuri tämän yksityisyyden varmistaakseni. Eilen kirjoitettuani viikonlopun rauhallisuudesta ja letkeydestä ja siitä, miten on mukavaa valita itse ne asiat mitä tekee sain tarmonpuuskan ja aloin siivota kotia. Tein oikein perinteistä perjantaisiivousta - imurointi, luuttaus, mattojen ravistelu ulkona, vessan putsausta jne. Siinä touhutessani aloin miettiä, mikä merkitys rutiineilla voi parhaimmillaan olla. Meikä on näet pitkälle pyrkinyt pois rutiineista muun muassa kodin siivouksissa. Olen ajatellut, että sitten tehdään kun huvittaa, eikä siivousta TODELLAKAAN tarvitse tehdä aina perjaisin, sillä "vain tylsät ihmiset tekevät niin ja heillehän voi aina sanoa, että hanki elämä itsellesi.Olen pitänyt näitä rutiineja tylsinä ja kapinoinut niitä vastaan jo pitkän aikaa. Olinko siis tulkittavissa tylsäksi ihmiseksi? Voihan sekin toki pitää paikkansa. Mutta tulkitsin tilanteen kuitenkin niin, että riittämättömien rutiinien puute tuo toisaalta mukanaan sen, että päivät ovat pitkälle samanlaisia päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tokihan sitä käydään töissä, tehdään ruokaa, pestään vaatteita ja muuta vastaavaa, mutta tämä ei toisaalta tuo selkeää vaihtuvuutta arjen ja vapaan välille työssäkäyntiä lukuunottamatta. Tajusin siinä luutatessani, että kun teen siivouksen perjantaina, niin viikonloppua on mukavampi viettää siistissä kodissa eikä tarvitse miettiä enää siivousta viikonloppuna myöhemmin. Olin itsekin yllättynyt siitä, minkä merkityksen rutiineille annoin. Tänään sitten kävin ruokaostosten yhteydessä yhtäkkisesti ostaan vihdoin viimein ne kesäkukat ulko-ovelle. Kukkien laitto on kaikessa yksinkertaisuudessaan selkeä siirtymisrituaali vuodenajasta toiseen. Eli kokonaisuudessaan rutiinit ajoittuessaan päivän, viikon, kuukauden ja vuoden tiettyyn vaiheeseen myös ajoittavat tekemisiä. Tulee tehtyä "tehtävät", jotka itselleni määritän ja samalla siirryttyä ajanjaksosta toiseen. Toki on tärkeää tehdä ero sopivien ja liian lukitsevien rutiinien välille. On hyvä sallia joustoja ja antaa itselleen sopivasti liikkumatilaa. Kuitenkin rutiinit voivat olla hyvästä ja tarpeellisia. Ne myös voivat tuoda jatkuvuutta sukupolvien välille,kuten "Äitikin teki aina näin kesän tullessa" jne. Siis nautitaan rutiineista kullekin sopivassa määrin kuitenkaan tekemättä niistä kahleita itsellemme.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä on hyvää ja kaunista

Kuuden kilsan treeni alkakoon

Musta